perjantai 22. heinäkuuta 2016

Opas järkyttävän huonon tapahtuman järjestämiseen (yhdistyksille ja yksityisille)

Yllättäen allekirjoittaneellekin tullut opas-milloin-mihinkin-sarja ottaa käsiteltäväkseen tänään nuo kaikenmoiset tapahtumat, joita erilaiset yhdistykset ja muut kokoonpanot järjestävät, joko pelkäksi rahankerjuuksi tai sekä rahankerjuuksi että kanssaeläjien iloksi, jopa. Jopa!

Ja näillä neuvoilla et ainakaan onnistu!

1.Anna piut paut kaikelle sille, joka sanoo että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja muuta yhtä tyhmää nipottajien soopaa: kunnon peijaiset pistetään pystyyn ehtoon tai kahden varoitusajalla ja noin yhden ihmisen suvereenilla päätöksellä. Jotkut demokraattiset päätökset on niin old school!  Paljon helpompi sitten mutkuttaa kaikkiin epäkohtiin jälkeenpäin, että ei ehditty/pystytty/kyetty, koska kiire. Ahh, niin vapauttavaa! Tost noin vaan, vasemmalla kädellä ja vähän sinnepäin...

2.Muista että ylityöllistäessäsi vain itsesi voit varmistua säteilevän marttyyrinkruunun osumisesta täydellisesti vain omalle kohdallesi. Luuserit ne organisoi jotakin talkoolaisia ja vapaaehtoisia, kunnon kärsimys se jalostaa ja kirkastaa entisestään kruunun pintaa, joten mitä suotta edes kysyä keltään! Läkähdy pakahdu ja tee kaikki itse (huonosti) ja muista sitten mainita kaikille vastaantulijoille, että se olet sinä, joka nämä kaikki on tehnyt ja kuus lasta helmoissa, perunamaan kuokkien ja talonkin siinä välissä maalaten sillä toisella roikkumaan jääneellä kädellä.

3. Kruunajaisiasi ajatellen voit toki näennäisesti kysyä apujoukoiksi ihmisiä siinä hetkeä ennen tapahtumaa ja tietenkin vain niitä jotka ovat silloin tieten oikean elämän töissä. Asettelethan kysymyksesi mahdollisimman määräävään sävyyn ja jälkeenpäin paheksut kovin kaikkia, jotka eivät palkkatyötään tai muita velvoitteitaan jättäneet lojumaan äkkitapahtumasi takia. Näin kylvät sopivaa pahansuopuutta ympärillesi ja pidät huolen, että kaikilla on paha mieli jo etukäteen mahdollisen tapahtuman suhteen johon kuitenkaan eivät pääse edes osallistumaan.

4. Sitten itse tapahtuman ollessa juuri yllä kuvatun lainen - äkkiä kokoon kyhätty liian pienillä resursseilla - niin räksytä kaikille jotka jollakin tapaa edes yrittävät asioita kohentaa tulevaa ajatellen. Kruunu ei muuten tipahda kutreillesi jos et pidä negatiivista linjaasi loppuun asti! Ei se laatu vaan se sähellyksen määrä! Sellaista olekaan kuin onnistunut tapahtuma!

5. Ennen kaikkea, muista, että turvallisuuspuutteet, varsinkin lastentapahtumissa, on täysin verrainnollisia tilattujen ambulanssien määrään. Jos ei ambulansseja, ei puutteitakaan. Yksinkertaista! (Sitä paitsi kaikenlainen ennakoiminen on tässäkin vaan sen ajan hukkaa jota ei muutenkaan ole mihinkään jaettavaksi asti. Asiat otetaan niin kuin ne eteen tulee ja sitten jälkeenpäin vähätellään tai teeskennellään ettei niitä ollutkaan! Kätevää! Sitä paitsi nykyajan lapsille tekee vaan ihan hyvää välillä jäädä vaikka luhistuneen pomppulinnan uumeniin, koska oppivatpahan ettei mikään kiva tule niinkuin ilman kärsimystä.)

Jos ei näillä ohjeilla mennyt tapahtuma vinksalleen, niin et vaan lukenut tarpeeksi hyvin, ehkä. Ettet vaan suunnitellut kuitenkin liian ajoissa? Menitkö sittenkin haalimaan sinne väkeä hoitamaan kaiken sujuvuudesta?! Jaoitko vielä tehtäviäkin ja annoit kunniaa kaikille tasaisesti? Aloittelijan virheitä kuule! Jos vielä markkinoit tapahtumaa sopivasti etukäteen ja täsmällisin, mutta iloa levittävin mainoksin, niin sinähän menit pilaamaan hyvästi pieleen menossa olleen tapahtuman ihan raiteilleen! Wtf?!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti