keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Kieli - oppia - ikä - kaikki

Oih, kuinka ahistaa. Kyllä, nyt todellakin ahistaa! Koin nimittäin syytöksen (tahi moitteen, riippuu millä mielialalla asiaa tulkitsee ja kyllähän te meikäläisen mielialat tiedätte...*viheltelee*) äidinkielen käytöstä niin henkilökohtaisena ja surullisena asiana, että hetken mietin onko mitään järkeä enää missään. Kirjoittamisessa, lukemisessa, bloggaamisessa. Kanssakäymisessä.

Kuulin nimittäin, että kielioppivirhein kirjoittaminen on sitä vääränlaista. Paheksuttavaa, moitittavaa ja tietenkin kaikin puolin vähäteltävää. Sen lisäksi, että se on väärin äidinkieltämme kohtaan, on pilkkujen puuttuminen, tai niiden väärässä paikassa oleminen, loukkaus lukijakuntaa kohtaan, koska ei vaan voi tulla ymmärretyksi vääränlaisella pilkutuksella.

Ajattelin että
Ei hyvän tähen sanonko mä mitä.
Varsinainen pilkun...
Laput silmillä jää maisemat näkemättä.
On jollain köyhä elämä tai noulaif ät ool.
Pilkku sulla on housuissas!

Että
Minulle äidinkieli on syy sille, että kirjoitan. Äidinkieli! Tämä kieli tässä, jota voimme muokata ja mukailla sen mukaan, mitä kulloinkin haluamme sillä viestittää. Kieli, joka ei koskaan olisi kehittynyt edes tälle tasolleen, jos ei rohkeat ihmiset aikain saatossa olisi uskaltaneet mennä rajojen ulkopuolelle - ja pitkälle sinne - ja muuntaa sitä aina aikakauden ja tilanteen mukaan sopivaksi katsomallaan tavalla.

Ja nyt yhtäkkiä blogia ei saisikaan kirjoittaa niin kuin itse haluaa ja omimmaksi kokee? Pitäisi kirjoittaa oikein, tai köyhdyttää kielen. Pitäisi pilkuttaa joka-hiton-ikinen lause kuten tämä väli tässä jotta sisällöllä olisi mitään merkitystä. Pitäisi vielä oikoluetuttaa kirjoituksensakin ennen julkaisua, koska parhaista parhainkaan pilkunn...viilaajatar ei voi luottaa edes omaan silmäänsä.

Minä itken. Oikeasti itken, säälistä sitä ihmisparkaa kohtaan, joka on niin rajoittunut ja peloissaan, että tällaisen aiheen ottaa valittaakseen. Kyllä siinä vaiheessa, kun elämänsä ehtoopuolta jo kolkutellaan ja tuollaista aatetta kannatellaan, on mennyt elämästä paljon hyvää ja kaunista ohi silmien. Säälin.

Enpä tässä nyt omalta kohdaltani voi muuta kuin iloita siitä, että minä edelleen nautin kaiken laisista krijotustavoista ketkät sitä, sitten haluaakin kirjottaa ja miten se ei ole millän tavoin multa nääs pois onkssulta! (Daa.) Ja aijjon jatkaa tätä mun sika-hiton-hienoa tapaani etelleen, miellytti se jotain tätsyä tai ei. Sanonpa vaan että epic fail, ja lmao *virn virn*!

Mielestäni
Kielen tarkoitus ei ole kahlita ketään, vaan vapauttaa kaikki.
Kielen pitää elää aikakauden, käyttäjänsä ja tilanteensa mukaan.
Kieli on kaunista, rumaa, kovaa ja hellivää.
Kieli on sanomatta jättämistä, informaation vaihtoa ja näkymättömän kuvittamista.
Kieli lohduttaa, kieli satuttaa, kieli rakastuu, kieli kaipaa.
Kieli suuttuu, kieli selittää, kieli hauskuuttaa, kieli vihaa.
Kieli kuuluu kaikille.



P.S. Kirjoittaminen tuo myös ystäviä, kuten tämä blogi minulle. Todellakin worth it.

8 kommenttia:

  1. You rock sister <3 <3 <3 <3 <3 <3

    VastaaPoista
  2. Muthei. Eiks ookki kiva, ku joku jaksaa lukea nillittääkseen jokaisesta virheestä. Se joku ei varmaan lukis, jos ois just eikä melkeensä oikeeta kielitoimiston suosittamaa kieltä :D

    VastaaPoista
  3. Ei voi olla totta.. Kaikkea sitä kuuleeki. Voe tokkiisa. Murteet on kielen rikkaus ja sun blogi saa aina hyvälle tuulelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin! Niin sunkin! Mun äiti sanoi aina voe tokkiisa, olipa ihana "kuulla" se taas ! <3 <3 <3

      Poista
  4. Ei voi olla todellista... Onpa ihmisillä ongelmat. Tulla nyt valittamaan jonkun pilkuista. Minusta ainakin on tärkeintä, että asia tulee selväksi - eikä se, onko joku pilkku just oikeassa kohdassa. Tämä meidän kielihän on juuri siitä hyvä, että voidaan tarvittaessa muokata sitä ja miettiä, mitä halutaan viestittää ja kuinka. Jos kieli on pelkkää jäykkää kirjakieltä, ja lauseet töksähteleviä, koko hommasta tulee äkkiä mieleen lähinnä persoonattomuus.

    Missä, miten ja milloin tämä nillitys on tapahtunut? :O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No jep! Ja aamen :D Nillitys tapahtui fb:ssä erään kulttuurisvaikutteista blogia ja muitakin kiiteltyjä kirjoituksia kirjoittavan taholta, minä vielä koitin olla höveli ja yritin tarjota minun "kaikenlainen kieli on hyvästä" -asennettani, jossa olisi ollut tilaa myös kirjakielelle, tietenkin, mutta eih.... No nyt olen tästä jo jotenkin päässyt yli, mutta kyllä minä hiukan sitä pelästyin, kun pilkunviilaus sai monia äänekkäitä kannattajia hyväksyvästi kommentoimaan...

      Poista