tiistai 28. kesäkuuta 2016

Second thoughts - kahrevvaiheilla?

Kun immeinen hankkii itselleen jotakin ylimääräistä puuhaa, harrastusta tai muuta sellaista joka vie sitten kaiken sn ajan mikä kaikelta muulta jää ja vaikkei jäiskään, niin yksi monista kriteereistä (tai jopa ainoa, joskus) on varmasti jokaisella se, että pitää olla sellainen porukka jossa viihtyy.

Sellainen. Porukka. Jossa. Viihtyy.

Tämä tässä ei just ole sellaista porukkaa, jossa ihan hirveästi viihtyisin, saati että vapaaehtoisesti hakeutuisin just tämänkaltaiseen seuraan (tai että edes puoliväkisin minua sinne saisi raahattua, jos niikseen tulee). Kyseessä kuitenkin on kokoomuslainen "puoluetoveri" ja ollut yhden ministerin erityisavustajakin (hallinto- ja kuntaministerinä toimineen Henna Virkkusen), että ihan mikään takapenkin huutelija ei sinänsä ole kyseessä, vaikka kieli antaakin kuvan että olla saattaisi.

Kyllä minä pieni ihminen kävin melkoisen ajatuksenjuoksun itseni kanssa, kun mietin onko ihan pakko ihmisen itsensä tällaiseenkin laittaa. Tällaiseen, jossa tuiki tuntematon ihminen tulee v-sanailemaan, kun siltä tuntuu (näköjään). Jotenkin myönnän olleeni niin lapsenuskoinen, että luulin kaikkien tässä sakissa olevien ihmisten hallitsevan toisiaan kohtaan edes jonkinlaiset käytöstavat. Olisi käyttänyt vaikka monimutkaisia sivistyssanoja, niin olisin ollut hyvinkin hämilläni niistäkin, mutta sen lisäksi olisin ajatellut, että no vau ainakin se on lukenut edes yhtä kirjaa... Nyt olen pelkästään hämilläni, koska mietin pilaako tämä tällainen sakki koko idean jostakin sivistyspuolueesta? Voinko minä ajaa jotakin asiaa, jos samalla asialla on myös räävitön "sisko"?

Onko tämä yleensäkin nyt sellainen ongelma, jota pyöritellään politiikkaan liittymisen yhteydessä - kuulua johonkin johon et kuitenkaan aina koe kuuluvasi, mutta kun johonkin on jokatapauksessa kuuluttava, jotta voi olla mukana edes yrittämässä vaikuttaa? Onko jokainen puolue jäsenelleen vain se lähin mahdollinen? Onko sitä parasta olemassakaan? Onko tällä oikeastaan mitään merkitystä?

Olen niin alkutaipaleella koko poliittisessa soutumatkassani, että olen ikään kuin kulutellut aikaa vielä maisemia katsellen ja muita soutajia kuulostellen, mutta nyt alkaa tuntua sen verran epämukavalta, että taidan vetää rantaa kohden ja pistää leirin pystyyn. Nautin vähän evähiä ja mietin sitten vähän lisää. (Onneksi on kesä, vaikka kyllä tässäkin velvoitteita pyörii silti ihan riittämiin, varsinkin saamissani luottamustoimissa.)

 
Katos katos, "likka" kävi lenkillä eilen! Ja jalka vähän otti itteensä loppumatkasta ja kotonakin oli vähän jotain tuntemuksia jotka pisti valvomaan yösydännä, mutta aamulla kaikki kivut oli taas poissa - aplodit!!- joten eiköhän tässä ole aika todeta, jotta voiton päällä tässäkin vammassa ollaan. Melkein itkun voisin päästää ilosta, kun on niin ihanaa! Ja mun läskit itkee kans, koska kohta ne lähtee, hah!


Aina niin freesinä, heh! Mutta aamupuuron voimalla päivät täyteen energiaa, vaikka väkisin :P Meillä on tämä viikko vielä uimakouluja ja sitten alkaakin heinäkuun myötä taas aikatauluton lomastelu. Ei sillä, tämäkin on ollut kivaa ja lapset nauttii tietysti - pieninkin joka ei silti ole vielä uimakoululainen (ikäraja 5v), mutta on äiskän kauppa-apulainen aina sillä välin ja käytiinpä me töissäkin yhdessä välissä vähän kurkkaamassa.

Kaikille virkistävää viikkoa!

7 kommenttia:

  1. Eipä sellaista täydellisesti sopivaa puoluetta taida löytyä, kuten Etna aikanaan sanoi. On vaan valittava joku ja yritettävä saada omaa ääntään kuuluviin sieltä puolueen sisältä. Mulle riittää se, että oma porukka on sellainen missä viihtyy, toistaiseksi olen tavannut paljon hyviä tyyppejä, ollut monen kanssa samaa mieltä ja ainakin yhtä monen kanssa eri mieltä. Toistaiseksi asiat on riidelleet, ei ihmiset.

    Jäin vain pohtimaan, että liekö sitten siellä teidän porukassa sillä tavalla kovemmat arvot, ettei esim. vanhemmuutta osata nähdä voimavarana vaan pelkkänä (yleensä) naista tyhmistävänä kulueränä. Minä ja mun ennakkoluulot, mutta siihen on tullut törmättyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No just näin ja voin yhtyä sanoihisi. -Ja tohon viimeiseen, niin en ole halunnut uskoa tietenkään vaikka pahat kielet välillä sellaista kuiskuttaakin, koska olen ollut huomaavinani kunnioitusta myös äitiyttä kohtaan, ihan virallista kauttakin. Ja tiedät mun äitiyttä arvostavan kantani, joten arvannet että tää osui todella pahaan kohtaan :) Mutta toivotaan että oli yksittäistapaus...

      Poista
  2. Jos haluaa vaikuttaa on vain rohkeasti valittava puolue, jossa on vähiten korjaamista. Tsemppiä matkalle!
    T. Puolueeton Mimma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Njoo, mä valitsin sen mukaan minkä kanssa mulla oli eniten ajatukset yhteneväiset. Se vaan, kun niitä ihmisiä ei voi kaikkia etukäteen läpi käydä , eikä tietää :D Asioiden kans kun vielä pärjäis! Kiitos tsempeistä ja kommentista! Mä oikein jäin miettiin tota sun lausettas :)

      Poista
  3. Niinhän sitä sanotaan, että joka porukassa on omat mätämunansa. Toivottavasti vältyt tuollaisilta huuteluilta jatkossa. En ymmärrä, miksei omaa äitiyttään voisi mainita etenkin, jos ja kun ihminen kokee sen merkittäväksi osaksi itseään. Kyllä mäkin äitiydestäni kerron esittelyissä, kun jotain täytyy kertoa. Ja kertoohan se.

    Ja ihan samanlaisia ajatuksia puolueen valinnasta; siis että itsekin olen "kannatuksen kohteeni" (kun en mukana missään ole) valinnut sen mukaan, millaisia ajatuksia porukalla on ja kuinka hyvin ne käy yhteen ajatusteni kanssa. :)

    VastaaPoista
  4. Näinhän se on Janni ja kaiken lisäksi eilennä tuli vielä lisää jotain ihme "olet kyllä vitun paska äiti" - viestiä ja syynä oli se, että en kannata nuuskan myynnin laillistamista. Tadaa- jonkun järjenlogiikalla se tekee minusta huonon äidin, koska minun täytyy saada valtio kieltämään nuuska lapsiltani........... joo-o. Siis pelottavaa, että noi on aikuisia ihmisiä, ja niin sanotusti "duunisa töisä" vielä. Mä niin puhallan ulospäin ja mietin että no nyt on sitten melkein kaikki nähty, tyhmyyden pohjakosketuskin :D

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa tosi kummalliselta tavalta kommunikoida, kun ajattelee että kysymys on aikuisesta ihmisestä - vai tuliko tuo eri henkilöltä? Oli miten oli, kovin on omituinen ajatusmaailma jos äitiys ja nuuskan laillistaminen ovat jotenkin yhteydessä toisiinsa. Ennemminkin vetoaisin sinuun äitinä, mikäli sulla hirveä hinku olisi saada valtio laillistamaan nuuska ja vapauttamaan siinä sivussa kaikki muutkin aineet. Koska lapsethan on tulevaisuus ja jokainen vanhempihan haluaa (ainakin toivottavasti) lapsilleen turvallisen ja terveellisen tulevaisuuden. Huh huh.

    VastaaPoista