maanantai 6. kesäkuuta 2016

Rehellisesti minä

Tällaista se niinku olisi, jos tääkin vaan postailis elämästään näitä keveitä juttuja:


Aamupala oli kevyttä ja hyvää...



Sitten laitettiin aseet valmiiksi, koska tavallisesta räkäsilmästä poiketen tänäpä ollaan ihmisten ilmoilla vähän kirkassilmäsempinä - siis muidenkin kuin oman kylän ihmisten kesken. Ja kuten huomaatte hyvät naiset ja herrat: mun meikit on niin markettikamojen markettikamaa ja saakin olla! Hirveen kätevää, kun voi ostaa vessapaperia ja jauhelihaa samaan aikaan kuin hipiänhively tuotteitakin.


Tää mun Sirpa Sapotaasi -luukkini alko jo vähän häiritteen ja piti miettiä seuraavaa siirtoa (vessan puolelle).


Niinonjotta.


Täsä ollaan inthemakingof -vaiheesa, kotosasti pytyn kannella istuen. En tiä missä joku asialle perehtyneempi bloggaaja sen värin vaikutusaikansa viettää, mutta minen täältä hevillä poistu! Sitäpaitsi tää on vähän tätä äidin omaa aikaa nyt. Nautin siitä kaakeleita katsellen (ja tätä kirjoittaen bytheway, puhelimella...). Toistan vähän itteeni ja mainitsen, etten tällä värjäyksen tiellä ees oisi ellei päänahkani olisi niin kärsimystä aiheuttava välillä. Uskokaa tai älkää, niin tää auttaa vähän ja hetken. Tosin vieläkin auttavampaan lopputulokseen pääsis, jos laittais rohkeesti väriä pitkin päänahkaa kauttaaltaan, mutta ehkä nyt en.

Päätän tän raporttini tähän. Nähdään huudeilla! Eiks?

4 kommenttia:

  1. Hauska :D Mutta kyllä mä silti tykkään sun blogista kaikkine kuvineen ja kertomuksineen, ihan tällaisena kuin se onkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo huh toi kävi kyllä työstä jo toi eilinen, mitä se ollenkaan olis ollut jos olis pitänyt vielä kaikki fiilata viimosen päälle :D

      Poista
  2. Sinä siellä minä täällä,halaus ystäväni

    VastaaPoista