tiistai 7. kesäkuuta 2016

Ajatella

Heippa vaan kaikille, sanos Väisäsen Riittaki (ja nyt puoletkaan ei teistä tiedä kuka on Riitta Väisänen ja minä se tunnen oloni melkosen vanhaksi siksi), mennääs nyt ensin näihin PÄÄasioihin:
 
 
 
Näin söpö siittä mun pehkosta tuli! Aikun kiva ja vaalee! Ja jos siellä lukijoissa nyt joku mielensäpahoittaja miettii, että siinä se nyt itteensä taas kehuu mokomakin haahka, niin ensinnäkin haahka on ihan hieno lintu (klikkaa ja katso) ja toiseks, tottakai mää kehun itteeni kun kerran itte tän värin päähäni onnistuin väsätä! Kekä mun sitten pitäis kiitellä? Naapureitako? (ei sillä, etteikö mulla olis hyvät naapuritkin, mutta tähän ne ei osallistuneet nyt tälläkertaa ). Enkä muuten ole kovin montaa kertaa värjäämistä harjoitellut tän elämäni aikana, että ihan oli semmosta jännitystä mahassa ilmassa ittellänikin tossa tekeytymisvaiheessa. Siks olen ihan ilonen, ettei hiukset ole vielä pudonnu kokonaan päästä ja väri on mieluisa. Ja päänahka tykkäs! Jeba!
 


Kattokaas: lamppubongari jälleen vauhdissa! Mää en oikein ittekään tiedä miks mää kattelen aina jokapaikassa kattoja ja lamppuja, mutta niin olen huomannut tekeväni (ja aika monia lamppuja täälläkin matkani varrelta esitellyt) ja tässä olis taas tämmönen tuolta Juvenes Ziberia - nimisestä paikasta Tampereelta. Siellä oltiin eilen, mää ja  muut kovat nimet hah mun ystäväni jonka tapasin viime syksynä näissä puoluejutuissa (ja jotenkin meillä vaan klikkas, niinkun heti) ja sitten tietysti kaikki muut kynnelle kyenneet Kokoomuslaiset, kuten Hjallis, Alex, Ellu ja Pete ny ainakin. AAHHHAHHHAHHHAH! Oli pakko kirjottaa noin, kun huomasin tälläsen seikan siinä tapahtumien tiimellyksessä, että kaikki sanoo herra Alexander Stubbia Alexiks, ( ja Harry Harkimoa Hjallikseks, vaikkei hää mikään päähenkilö eilen ollukkaa) , mutta sitten lopuilla on nimenä ElinaLepomäki ja PetteriOrpo. Aattelin sitten että miksei vois kaikki olla vaan Elluja ja Petejä ja Alexeja. Häh? Voispa! Justhan mää ne tohon kirjotin!

Mutta siis. Häppeninki oli just semmonen kun sopiikin olla, ei ainakaan alittanu mun odotuksia. Enste siellä tarjottiin aurinkoisella torilla kahvia ja munkkeja, jokka oli muuten niin hyviä että haluaisin tietää kekä ne oli teheny, ja sitten mentiin sinne isoon tiilihärpäkkeiseen rakennukseen jossa on pal kaikkee ja siellä tohon Juvenes Ziberiaan. Siellä sitten oli tupa täys väkkee ja framilla kolme ehdokasta joita jututti herra nimeltä Jouko Jokinen ja rouva nimeltä Anna-Kaisa Ikonen. Oli mielenkiintosta! Oikeestaan koko se fiilis oli käsinkosketeltavaa siinä, kun ehdokkaat anto parastaan koittamatta ampua silti ylitte ja toisaalta ne vähän siinä koitti toisiansakin haastaa menemättä silti tikullatökkimisen tiellekkä. Että ihan oikeeta yhteiskunnallista keskustelua siinä käytiin livenä! Saas nähdä kuija käy!



Sitten tää mun ystäväni vei mut maistamaan tämmöstä pientä annosta ruokaa, viime kerralla hän siis sai mut syömään etanoita, että kyseessä on semmosenlainen ystävä. Heh. Mutta tää oli currywurstia jota syötiin Plevna-nimisessä paikassa (joka on kans siellä tiilihärpäkkeessä asemoituneena) ja aijotta ol hyvvää! Eritoten suosittelen suuntamaan currywurstille jos tuntee nenäntukkosuutta tahi jotakin kylmyyttä jossain siellä luissa ja ytimissä asti. Ei tukeksu eikä viluta ton jälkeen! Mää lupaan!

En tiedä kuinka jokapäiväistä teille kaikille muille on käydä jonkun todella hyvän ystävän kanssa syömässä yhdessä, mutta mulle se ei ole todellakaan mikään itsestäänselvyys. On ollu aikoja, kun tuntu ettei ollu ketään jokka ees mun kans seisois kaupan kassajonossa peräkkäin, tiätteks. Nyt sitten, ihan kuin taivaalta tipahtaneena tää ihana ihminen on mun ystävä ja niin vaan mentiin että lipokkaat paukku siellä pitkin Tamperetta! Ja oli niin hienoa olla siellä jonkun kans ja eritoten semmosen ihmisen kans, jonka kanssa hiljaa istuminen (ja keskustelutilaisuuden kuunteleminen) ei ole mitenkään vaivaannuttavaa, vaan just niinkun pitääkin. En osaa varmaan tätä sanoiks oikein pukea, mutta se vaan merkittee mulle niin paljon, että tuollanen ihminen on mun elämässä. Toivottavasti kaikilla on sellanen kans!



Siä ne on. Anteeks ny vaan huono kuvanlaatu, mutta en kehdannu nousta seisoon (niinku melkein kaikki muut) ja sitten mää en edes tsuumannu (niinku melkein kaikki muut kuvien laaduista päätellen ainakin) vaan suurensin tätä vasta mun kännykästäni. Tommonen sössö se sitten on, mutta kyä siitä tyypit tunnistaa.

Semmonen mun maanantain en-ole-koskaan kokemukseni sitten oli. Muistan sen varmaan aina. En tiedä mitä te muistatte elämästänne, mutta mää muistan (ne lamput) ja kaikki tämmöset kauheen intensiiviset mutta tavallaan yksinkertaiset hetket. Niinkun myös sen, että bussissa kotimatkalla mun edessä istunut mieshenkilö pidätteli itteään melkein tunnin kuulokkeet korvilla ja kajautti sitten lauluäänen ilmoille yhtäkkiä siinä meleko hiljasessa bussissa. En tiä kumpi oli punasempi sen jälkeen: sen pavarottin korvanlehti jonka näin siinä edessäni, vai mun naama kun yritin hienotunteisena pidätellä ääneennauramistani.

Mutta morjens! Tänään oli kans hieno päivä, kävi kaveri aamukahveella ja yritin vähän leikata nurmikkookin sitten tosa. Tosin puolentunnin jälkeen jalkapohja kertoi, että nyt alkas riittään ja tulin sisälle köpeksiin. Nyt se (jalkapohja) viulii niinkun suonta vetäis, mutta mää sanon ittelleni, että se on vaan paranemisen mukanaan tuomaa kropsetta. Eiks ookin?

7 kommenttia:

  1. Kiitos itsellesi. Tuli melkein tippa silmään kun luin kaunista tekstiäsi. t. etena ja currywurstyllytysystäväsi!

    VastaaPoista
  2. Vau, "pehkosta" tuli hieno!

    Me täällä kärvistellään tienoota repivässä myrskyssä. Ei kai tässä, kun on katto ja seinät suojana :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vähän myöhässä laahaa mun kommenttien tarkistus kun oli teknisiä onkkelmia nääs. Joo täälläkin oli mukamyrsky, mutta ei se sit niinkun tullukka. :)

      Poista
  3. Ekaa kertaa sulle kommentoin, blogiasi olen lukenut jonkin aikaa.
    Ja ai että mä tykkään! Sun asenne ja elämän"himo" on jotain niin ihanaa! Mä nauran kun luen sun tekstejä, saat hyvälle tuulelle. Jatka samaan malliin, oot aikas ihqu tyyppi :D
    Aurinkoisia päiviä!
    T.Sanniska
    Ps sisustus ja lastenvaateblogien seassa tää sun blogi on niin ihanaa ajatuksenvirtaa ja arkirealismia! Sanoinko jo että tykkään!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei, sinä ihanainen! Kylläpäs olikin hieno kommentti, enkä trakoita että siks kun kehuita (mutta ei se sitä haitannutkaan hehhheh) vaan ihan siks, että joku oikeasti ymmärtää että mulla on lähes jokapaikassa se huumori mukanani ja ensteks eniten nauran kyllä ittelleni, joskus sitten noille bussilaulajillekin :D Kiva kun olet täällä, sanoinko jo että oot ihana!! :D

      Poista
    2. Tsiisus mun kirjoitusvirheitäni..... syytän konetta kunen itteeni kehtaa! Sori!

      Poista