lauantai 5. maaliskuuta 2016

Minuna olemisesta (koska itsestään on aina hyvä puhua asiantuntevaan sävyyn)


Monet meistä törmää "kaikenmaailman" testeihin persoonallisuuksista, ammatinvalinnoista ja sen semmoisista tuolla sosiaalisessa mediassa. Testejä on tietenkin kategoriassa "testit" ja sitten sellaiset _testit_jotka määrittävät jotakin meissä meidän antamiemme vastaustemme mukaan.

Kuinka säälittävää on se, että tein minä kumpia tahansa, niin saan aina vastaukseksi saman:
www.arealme.com
Jepjep! Kaikki hallinnassa! Minulla! Luit aivan oikein. Napoleonin kaltainen persoonallisuus täällä siis kirjoittelee näitä pieniä kotiäidin ajatuksiaan ja koittaa miettiä onko niissäkään mitään julkaisukelpoista. Mutta, jos oikein aletaan syvempiä kaivelemaan, niin olenhan minä aika lailla määrätietoinen ihminen, mutta en katso sitä mitenkään synnynnäiseksi ominaisuudekseni, vaan sellaiseksi olen kasvanut olosuhteiden pakosta ja omasta valinnastani riippumatta. Jonkun mielestä se on tietysti ihan huippua, että on niitä jotka ottavat vastuuta, ohjaavat muita ja organiseeraavat kaiken. Voin kertoa, että minuna eläminen on huipusta kaukana. Se on pelottavaa, huolestuttavaa ja pohdiskelevaa enimmäkseen.

Muiden liikuttava usko minuun on pelottavampaa kuin mikä. Sillätavalla, että "ei tässä mitään paineita mutta nuo kaikki silmäparit tuossa tuijottaa ja odottaa inahdustani jotta voivat sitten mennä sen mukaan". Tämän vuoksi olen monessa pestissä varmasti hyvin vakavamielinen, koska vakavaksihan se vetää, kun kaikki on omalla kontolla. Muutaman kerran olen onnistunut olemaan jossakin ihan hiljaakin, koska oikeasti toivon useinkin sellaista roolia itselleni, että voisin vain suorittaa sen yhden minulle jaetun tehtävän ja olla sitten niin kuin hommani suorittanut. Että joku muu miettii kokonaisuudet ja jakelee ne tehtävät ja seuraa niiden valmistumista ja puuttuu epäkohtiin. Olisin niin mielelläni muiden johdettavana, yhtä mielelläni kuin kaikki muutkin jotka eivät sille vetäjän paikalle halaja! Mutta auta armias, jos ilmoilla on hiukankin epäröivää johtamistyyliä, niin minulta lähtee saman tien, ei jalat eikä jakkara vaan ihan koko lattia alta. Epävarmuus luo minuun niin suurta epävarmuutta, että se on lähes sietämätöntä ja minun täytyy siitä tilanteesta päästä pois jollakin tapaa - joko perääntymällä tai liittymällä vetäjäksi.

http://www.hs.fi/kulttuuri/


"Mieluummin varmasti väärin kuin epävarmasti oikein", on mottoni kuulunut jo pitkään ja se on myös linja jota toivon muualtakin saavani. Johtavan ihmisen pitää osata olla niin varma, että epävarmuudenkin hetkellä on varma kuitenkin henkiinjäämisestä (tai muusta mistä ikinä onkaan kyse, selviytymisestä vaikkapa kaupasta kotiin uhmaikäisten pikkukavereiden kera). Varmuus luo muihinkin varmuutta ja turvallisuuden tuntua ja se taas saa mukana olevista ne parhaimmat puolet esille, väistämättä. Ja kun joku antaa parastaan, niin siinä kaupassa ei häviä kukaan.

Miksi se vastuunkantajan nakki sitten napsahtaa jatkuvasti joillekin ja toisille taas ei ollenkaan? Miksi joitakin pelottaa varma ihminen? Miksi varma ihminen mielletään kovaksi ulkokuoreltaan??

Minä en ole sen kovempi kuin kukaan muukaan. En minä kanna mukanani mitään synnynnäistä tietoa ja taitoa sen enempää kuin kukaan muukaan. Minä olen herkkä, spontaani, helposti naurava, ilosta itkevä, muiden opastusta kaipaava, keskeneräinen.

Hyvin harvoin kuitenkaan saan olla mitään noista, koska jollakin tapaa muut ehtivät ensin. Ja sehän ei kuitenkaan ole kenenkään hyödyksi, että laivan koko miehistö valmistautuu vain kuolemaan, jonkun täytyy kiikaroida onko maata näkyvissä ja todeta sitten että nyt hypätään ja uidaan tuohon suuntaan.

Ihanaa lauantaita kaikille, oli pohdinnot sitten isoja tai pieniä! Täällä on onnistuneesti ulkoiltu (lapset), käyty kaupassa (mies), tehty ruokaa (minä) ja käyty treeneissäkin (lapset ja mies) ja selattu kiihkeänä twitteriä suklaalevyn ja kahvikupin kanssa (minä). Hästääg reilumeininki, sanoisin.

P.S. Kevennyksenä kolme esimerkkiä ihanista some-testeistä joista vastauksiksi tulee tietenkin aina se autenttinen totuus.

-Mikä kaupunki kuvaa juuri sinua? Nimenomaan testi kuulutti kaupunkia ja some-ystäväpiirini näytti saavan mitä ihanimpia vastauksia tuohon kysymykseen! New York, Rooma , Kairo. Innolla tein kyselyn  silmissäni joku jännittävä Lontoo tai vastaava -ja vastaukseni kuului "OLET SAKSA". Joo. Tietenkin olen. Missäs muualla me järjestelmälliset ihmiset asuisimmekaan. Siinä mitään kaupunkeja ruveta erittelemään.

-Mol:in sivuilla tein pitkän ammatinvalintatestin, jota käytetään myös kouluissa suuntaa antavina yläkouluikäisille. Ihan tarkkaan en muista perusteluja, koska tästäkin on jo vuosia aikaa, mutta ensimmäisen ammattiehdotukseni kyllä muistan hyvinkin selkeästi. Se oli kalanviljelylaitoksen johtaja. Että niin, olkaa te muut kirjailijoita ja avaruusaseman insinöörejä ihan rauhassa! Ei käy kateeks, kun kahlailen kumipuvussani tsekkailemassa, että fisut ui oikeeseen suuntaan edelleenkin.

-Kuka on sinun kesälomakaverisi (tms, en nyt muista tarkkaan) , on testi jo monen monituisen kesän takaa ja oikeastaan hassutuksissani tein sen siksi, että kiinnosti nähdä mitä siellä oikein vaihtoehtoina olisi sitten tarjolla! (selitys se on kai tuokin). Tuttavapiirini (josta siis aina nämä yllytykset saan, koska mistä muualta näitä edes bongaisinkaan hei kamoon) oli saanut omasta ammattikunnastaan huolimatta (oli akateemista, oli iäkästä isoäitiä, oli nuorta opiskelijaa , oli äitiä, oli vaikka mitä) heiloikseen näyttelijöitä (Antti Reini oli suosittu ja toivottukin muistaakseni), urheilijoita (Matti Nykänen oli eräällä aika rauhallisella ihmisellä tullut vastaukseksi, joka tietysti kertoi minusta sen ihmisen salaisesta rentoudesta, tietenkin!) ja voitte siis kuvitella, että panokseni olivat kovat, kun odotin omaa vastaustani. No se oli Alexander Stubb. En nähnyt kellään muulla tuloksena häntä, en ennen, enkä jälkeen.

Että vieläkö joku EI usko noihin testeihin?? *virn*

2 kommenttia:

  1. Mä olen saanut työnantajan koulutuspäivällä teettämästä testistä niinkin hienon loppuarvion kuin "pätevä ääliö". :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkasen hieno! Kato silloin kun ollaan, niin ollaan sitten kunnolla sitäkin :D *tuulettaa* !

      Poista