keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Voiko vanhempainillasta tulla virkistyneenä kotiin?

Yksiselitteisesti: voi. Katsokaas, kun mulla taas eilen oli sellainen. Yläkoulun seiskaluokkalaisten vanhempainilta (ollut niitä jo tätä ennen kolme siinä tasan samassa koulussa) ja aiheena oli valinnaisainevalinnat (niitäkin ollut jo ne samat määrät aiemminkin) ja asetelma saattaisi kuulostaa ensikuulemalta kovinkin tylsältä. Tää on jo nähty -jutulta. Ja niinhän se tavallaan sitä olikin, nähty jo. Opettajankin olin jo tavannut muissa kokoontumisissa, niin että mikä sinne paikalle sitten oikeastaan veti taas?

Koska.
Lapselle se on se ainoa kerta. Hän on seiskalla juuri nyt , eikä ollut sitä männävuosina tai tulevina. Hänellä on valinnaisainevalinnat juuri nyt , tämä on hänen elämäänsä ainutlaatuisena sellaisena. Tottakai minä osallistun!! Ei tulisi mieleenikään mikään muu. Sitä paitsi, tekee aina hyvää nähdä muita lapsen koulukavereiden vanhempia ja vaikka olen itsekin sitä samaa koulua käynyt, niin aina ne tilatkin jotakin muutosta kokevat tässä vuosien varrella : sitäkin on kiva käydä katsomassa, että miltä siellä näyttää juuri nyt, kun oma lapseni viettää siellä kuusi tuntia elämästään joka arkipäivä. Ei ole mikään pikkujuttu meinaan!

Ja.
Tällä kertaa koulu olin todella tehnyt ylläripyllärin meille kaikille (varsinkin jotka olimme siellä vuosikausia istuneet juhlasalissa kuuntelemassa sitä samaa luentoa ja esitelmää tästä aiheesta) ja muuttaneet systeemiä erilaiseksi! Menimme töötevinä kahvin tuoksu nenässä sen oman lapsen kotiluokkaan ja (ihan sairaan hyvän) kahvin ja (erittäin valitettavan herkullisen kermaisan hyvän) laskiaispullan jälkeen jäimme niille sijoillemme istumaan. Saimme seuraavat kolme varttia seurata luokanohjaajan, rehtorin ja opinnonohjaajan esittelyä omasta aiheestaan , kukin siis vartin kerrallaan ja sitten jatkoimme ryhmänä tutustumaan valinnaisaineiden tiloihin ja aineiden opettajiin. Siis ei mitään pitkää luentoa juhlasalissa? Ei mitään minä kerron ja te kuuntelette - asetelmaa? Siinä me kuulkaa jutustelimme kuin kahvipöydässä konsanaan vaan ja ensimmäistä kertaa niihin vuosikausiini olin ihan valppaana koko systeemin ajan, kun sai jutella ja kysellä ihan rennolla ja välittömällä asenteella siinä tilanteessa.

Kyllä olin niin toheissani, että hyvä kun kotiin maltoin lähteä! Puhuinkin muille kanssa-vanhemmille, että ihan kuin olisin ollut kavereiden kans vähän vapaalla *eehh hehh*. Ja enhän minä edes mennyt suoraan kotiin, vaan kruunasin kaiken menemällä alennusmyyntiostoksille! Miettikää! Whoop whoop, siis tiistai-iltana meidän pikkukylällä! Siis katsokaas, kun meidän kylän Salessa oli tapahtunut joku kärähdys, joku johto tai jotakin, ja nyt niitä tuotteita jotka jollain tavalla ehkä päällisin puolin haiskahtivat kärtsälle, niin myytiin sieltä puolella hintaa pois. Arvatkaa vaan, kun tällainen suurperheinen pääsee ruokakauppaan alennusmyyntiostoksille, että mitä siitä seuraa... *DING*! Sanotaan vaikka nätisti, että nyt on kilokaupalla meillä jugurtteja, varmaan viittä eri makuakin ja viilejä niin paljon kun jaksoin kotiin kantaa. (Muun muassa).

Että aika onnistunut ilta, vai mitä? Lapsetkin oli nukkumassa kun kotiuduin, paitsi viisivuotias joka odotti äidin sadunlukemista (ja sen tietenkin sai). Ajatellen, että eilinen päivä alkoi kamalat flunssanoireet luissa kolotellen, niin ei voi tosiaan etukäteen alkaa itselleen poteroa kaivamaan, koska lopetus oli aivan loistava (ja särytön)!

7 kommenttia:

  1. Uskon sen :) Että oli onnistunut ilta,monta sellaista kokemusta itelläki :) Nyt vaan kävi maanantaina niin hassusti,ett mä unohdin,siis unohdin 9-luokkalaisen vanhempain-illan.."nolona"...Onneks tuttuja juttuja,ja kun jatko-opiskelut on tiedossa,ei hätää ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Joskus sitä sattuu ja niille ei voi mittää :D Mukavaa viikkoa, puolivälissä jo... <3

      Poista
  2. Mäkin haluisin jo noihin vanhempainiltoihin :'D

    Voi toivottavasti et tule kipeäksi. Meillä Evelyn 39-40 asteen kuumeessa ja itse myös :/ Eikä muuten auta mulle edes buranat :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana! Kyllä sä vielä pääset <3 voi apua mitkä kuumeet... uhh, voimia! Toivottavasti olette jo paranemaan päin! Itseltä melkein ääni pois...

      Poista
    2. Ihana! Kyllä sä vielä pääset <3 voi apua mitkä kuumeet... uhh, voimia! Toivottavasti olette jo paranemaan päin! Itseltä melkein ääni pois...

      Poista
    3. Tätä on liikkellä :( Harmillista kyllä, kiitos ja paranemisia sinnekkin! ♡

      Poista
  3. Mukavan kuuloinen vanhempainilta. Uskomatonta mutta totta se näköjään on - en nimittäin ensikuulemalta käyttäisi vanhempainillasta just tuota adjektiiviä. Täytyypä näemmä muuttaa asennetta :)

    VastaaPoista