lauantai 21. marraskuuta 2015

Vatsakkainasettelun aika, folks!

Kyllä, luit oikein, enkä (tässä nimenomaisessa kohtaa nyt ainakaan) kirjottanut väärin. On aika vatsakkainasettelulle. Kaikki, joilla toisilleen on jotakin kriittistä sanomista nähkääs, on aika asettaa vatsakkain ja sitten sen asiansa voipi sanua. Katsokaas, kun aika usein hutkitaan ihmisiä asioina, pidetään lauseita luonteina ja päätöksiä persoonina. Puhujanpöntöstä on niin hyvä pilkkalauluja laulella ja nyrkkiä näyttää, mutta kun se toinen onkin siinä ihan lähellä, on aika puhua itse ihmiselle. Miten silloin sanansa valitsee kukin? Miten asiansa esittää kukin? Miten korvansa virittää kuuntelemaan, kukin?

Erilaiset, jopa vastakkaisetkin, mielipiteet kun eivät ole pelkästään huono asia. Itseasiassa, minua itteäni melkeinpä pelottaisi olla tilanteessa, jossa kerta toisensa jälkeen ollaan vaan suorilta käsin samaa mieltä. Koska asioista keskustelu ja erilaiset näkökulmat varmistavat sen, että asiaa on katsottu joka suunnasta ja silti tultu tähän johtopäätökseen. On myös äärimmäisen tärkeetä ymmärtää miksi toiset on eri mieltä ja silti katsoa, että tehty päätös on se kaikkeist oikein siinä tilanteessa.

Tämän vuoksi mä ainakin ajattelen, että meillä on oppositio, tiedättekö, ne jotka on vähemmistössä mielipiteineen, mutta eivät silti aina välttämättä väärässä. Tämä on asia, jota ei kaikki edes puolueiden omat kannattajat ymmärrä tai muista - kummaltakaan puolelta puhujanpönttöä tuolla eduskunnassakaan. Että jokaista tarvitaan tekemään töitä tämän maan eteen. En ymmärrä esimerkiks semmosta näkökulmaa, että oppositio iloitsis jostakin hallituksen päätöksistä, jotka osoittautuis sitten vaikka myöhemmin virheiks. Eikö ne oppositionkin edustajat asu kuitenkin Suomessa, kasvata mahdollista perhettään täällä ja elä ja ole näiden päätösten seruraamusten kanssa joka päivä? Että mitä hienoa on nauraa omalleen? Oikeanlainen oppositopolitiikka vahvistaa hallitusta ja edistää myös opposition asemaa. Mun mielestä ihan positiivista sekin, siis, olis.

Nykyään täällä vallitsee tilanne, että asetetaan vierekkäin täysin erillisiä asioita ja sitten aletaan kritisoimaan. Tiedättekö: maahanmuuttajat ja ylityölisät. Sama kuin sinä sanoisit ettei tää nyt ole reilua, että sun kanssa samassa työpaikassa olevalla on mukavampi puoliso kuin sulla. Että et sää halua omastas kuitenkaan luopua, mutta sen kivemman tarttis ruveta oleen jotenkin vähemmän nice, niin olisit tyytyväisempi sitten. Nojuuei.

Sitten on tämä valinnanvapaus näissä sote-asioissa, joka on mun mielestä saanut ihmiset käyttäytyyn perin kummallisesti! Ensin meinaan ollaan kovasti sitä mieltä, että muu kuin julkinen terveydenhoito on pahasta, koska se on mahdollista vaan niille joilla on vääryydellä hankittua rahaa lompsassaan ja ne joilla on vähemmän rahaa lompsassaan, joutuvat tyytymään julkiseen puoleen. Sitten kun tehdään niin hieno päätös, että se maksaiskin vaan saman verran, kuin julkinenkin, että kaikilla olis silloin mahdollisuus mennä sinne niin halutessaan, niin sekin on saatanastastamoisesta! Kun ihan käsittämätöntä tämmönen peli on, että ihmisille annetaan joku vapaus. Ei se kuulkaa käy. Määrätä se pittää ja mieluiten niin, jotta kaikki olis tyytymättömiä. Silloin suomalainen on onnellisimmillaan, vastustaessaan täten yhteisrintamalla ulkomaisia riistoyrityksiä kun kupeksivat yhdessä siinä nälkävuoden pituisessa julkisenpuolen jonossa. Ainoa mikä saattaa siinä sitten harmittaa, vähän, on se ettei pääse ensmäisten joukkoon jonottamaan ilmaista ämpäriä jonkun minkäliemaalaisen ketjuliikkeen avajaistapahtumaan. Täytyyhän sitä kauppaa nyt kannattaa, kun sieltä saa muuten aika halvalla kaikkee kivaa, jota muuten ei tulis ehkä edes hankittua, mutta jos nyt sitten kun kerran.

Mutta nyt minä menen tuijottamaan tiukasti pilviä, josko ne pudottais muutaman hiutaleen tännekin meinaan. Vähänkö oon kateellinen suomalainen, kun just meidän kylälle ei ole lunta tullut kuin ehkä kolme hiutaletta. Piti ihan pistää telkkaristakin Hiihdon Suomen Cup tulemaan, jotta olis lunta edes siellä. (On tää vaikeeta olla ihminen ilman katkeruutta ja kateuden tuntua!)

P.S. Mikään ei oo mitään ilman loppukevennystä ja tämän blogin kevennys tulee suoraan mun sähköpostistani. Minähän työni takia saan useita kymmeniä meilejä joka päivä, joissa on milloin mitäkin (kaupan). Koska ovatten mokomat huomanneet varmaan muualtakin, että niitä posteja ei tule edes avattua, niin hyö ovat alkaneet panostaa niihin otsikoihin. Täytyy sanoa, että tää on kyllä lähes tän vuoden paras otsikko, siinämielessä että kyllä pikkasen enempikin pisti miettimään mitä ihmettä ne on ajatelleet! "Järjestä firman pikkujoulut ampumaradalla Virossa". No en kyllä tasan järjestä. Miä meen ettimään niitä vatsoja, mieluummin.





1 kommentti: