keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Runko kuntoon - viikko takana vanhaa elämää - onks tapahtunu mittää

Tsau sanos italialaine. Mitä kuuluu?

Kävin tosa vaakalla ja ajattelin kertoa teille vähän tilannetietoja, kun kerta viikko on mennyt tätä mun tiedostavampaa elämääni. Eikumitäsenyolikaan. Multa on lähtenyt painoa tasan kaksi kiloa viikossa.
Mitä sen viikon aikana on sitten tehty?
En ole tehny munakkaita just viimeaikoina ja niin vaan tein. Laitoin vaan kulhoon munia, lorauksen rasvatonta maitoo ja mausteita. Visp visp ja pannulle öljyloron jälkeen. Tuli pikkasen kuohkeeta! Ja täytti loppupäiväks.

-Käyty hikilenkillä (juosten) kerran, niin että persus paukkui
-käyty hitaammilla ulkoilureissuilla useemmin (sisältäen haahuilua pitkin nurmikkoa ja tienposkia ja punnuksen eikun lapsen nostelua milloin mistäkin milloin mihinkin aika monta kertaa, jolloin otsalle muodostunut hiki tuli ihan jostain muusta kuin siitä liikkumissuorituksesta itsestään)
-tehty pari kertaa kuntojumppaa käsipainoilla ja ilman (en ees ymmärrä miks vaan kaks, unohdin vissiin, tai jotain...)
-syöty monipuolisesti ja usein (myös leipää, pottua ja kaikkea mikkä yleensä kielletään vaikkas tykkäät niistä, mutta täsä supernaisdieetisä ne on enempi kun sallittuja)
-juotu paljon vettä (paino sanalla PALJON, paljonpaljon, paljon!)
-syöty karkkeja ja muita lasten halloweenherkkuja
-syöty ihan liikaa lihapullia (ja liialla en tarkoita kahta ylimääräistä vaan kaksikymmentä olis semmonen lähempänä oleva lukumäärä)
-nukuttu huonosti
-kärsitty jumahtaneesta aineenvaihdunnasta
-oltu kylläisiä joka päivä

Aika yksinkertaista mun mielestä, ei oo vaatinu mitään äärettömiä ponnisteluja. Ja mulle siis lähes kaikki on jonkinasteista ponnistelua, joten rima ei oo kauheen korkeella millekään ollakseen vaativa mun mielestäni. Tää on ollu ihan iisiä ja suosittelen kaikille. Tää on vähän niin kuin TEE EDES TÄÄ- tyylinen elämänmuutoskuuritapahtumaketju, jossa niinkun ei tartte kauheesti vaivautua, mutta pikkuvalinnoilla tulee kuitenki tuloksia verrattuna siihen ettei tekis mittää muutakuin makkois.
Muista nauttia elämästä. Myös iltavillin aikaan.

Itestäni huomasin heti (oikeesti, heti!) että takki oli päällä väljempi kuin ennen, siis koska olin jotenki (ai jotenki, ai no ihme, sen mättöömisen jälkeen) ollu niin pöhö että vaikka vaate ois kuinka sopiva niin olo oli semmonen kiristävä tiättekö. Nyt ei oo kiristellyt olo kun pöhötys laski, tuntuu aikas kivalta, voin kertoa. Ennyt mee mainostaan tätä mun juttua minään halooeikskukaanmuuookeksiny - mandaatilla, enkä muutenkaan niin että olisin jotenki kivampi ihmine ku joku joka ei oo (muahh) mutta halusin tällä vaan sanoa ja näyttää, että
-kuka vaan pystyy
-kaikki saa tuloksia jos tekee ees vähänjottai
-et tartte mitää kuntosalipersoonallisiatreenareita
-et tartte mitään ihmelaihdutusaineita tai lisäravinnemömmöjä
Mää oikeesti koitan tehdä hyviä valintoja kaikesa mitä me itteemme syötetään. Tää on Bong-merkkistä liemikuutiota.


Oikeesti. Alota pienesti ja jatka siittä. Tee edes yks salaattilounas ja syö muuten kutes haluat. Käy edes kerran hikoilemassa hölökynkölökyn, loikoo loppuviikko jos siltä sitte tuntuu. Jätä toinen pulla ottamatta, mutta ota ihan hyvillä mielin yks. Niin määkin teen. Hirvee paine on tiättekö tehdä enempi, tehdä kokoajan viimesen päälle, olla nipotarkka ja punnita jokanen riisinjyvänenki (been there, done that). Mutta siittä seuraa (yleensä ja mulle) siihen nipotukseen hermostumine ja siittä anti-nipoomine. Eli periksantamine. Ja se ei oo kuulkaa hyvä se. Mää oon ny päättäny mennä hiljaa eteenpäin ja nim myös meen. Mun on taka-ajatuksena, että sitte, joskus tulevaisuudesa, mun elämäni olis enimmäkseen ihan automaattisesti ihan tosi terveellistä elämää. Että jaksaisin ja viittisin ja haluaisin käydä hikoilemassa jossain (ovesta ulkona) useemmin kuin olisin haluamatta, haluaisin pumpata vähän lihasta kuntoon useemmin kuin olisin pumppaamatta, söisin automaattisesti keveesti ja terveesti, kuin olisin syömättä. Että tapahtus tää käänne siihen , että mun elämä ois niinku epäterveellistä jos en toisin tee ja muuttasin sen terveelliseks kunnes toisin teen/napsin/popsin/elbailen. Tajuskohan kukaan? Koska ihan vielä ei olla siinä, että kaikki menis automaattisesti oikein. Joudun kyllä pitään mielesä ja muistutteleen itteeni viä aika paljon. Mutta ei se mitään, kaikesa on alkutakkuumisensa ja tää on viä helppoo sinänsä. Sitte ku katon ajan olevan kypsä, niin kiristän vähän tahtia , pittää vaan olla varovaine ettei kiristy ruuvi(t) siinä samalla.
Tommosempi lätty sitte tarttenu kuvata! Mutta siis meillä on myös herkuteltu.

Nauti elämästä. Nauti ruuasta. Syö puhdasta. Ruoki ittees. Pidä aivot virkeinä. Naura paljon.

Mieli on ollu virkeempi, sillai skarpimpi ja tyytyväisyys itteeni kasvanu, jos analysoida halutaan.
Huhuu? Ookko sää teheny mittää? Ei sevväliä, hyvä kun tuli puheeks ni alota ny, viäs kerkeet ihan hyvi. Elämä ei menny viä.

2 kommenttia:

  1. Vähän täytyisi varmaan täälläkin jotain lihasliikkeitä tehdä kun yläkroppa on tän koneen tähden aina ihan jumissa. Nytkin toinen käsi on armottoman kipeä, mutta millekään salille en ehdi ja kotona on aina olevinaan muutakin tekemistä kuin voimistelu. Koiran kanssa käyn kolmesti päivässä ulkona ja se on kyllä hikilenkkiä meillä ja mielestäni myös syön melko terveellisesti. Joskus täytyy vähän herkutella.....
    Mutta täytyy kyllä myöntää, että valinnoilla on merkitystä myös mielenterveyteen. Avanto on ihana juttu, mutta nämä kipeät nivelet eivät siitä enää oikein tykkää. Eikä tahdo ennättää, kun koira vie niin paljon aikaa.
    Nautitaan elämästä ja nauretaan!

    VastaaPoista
  2. oot sinä sitte pirtsakan ja eloisan näköinen :D vauhtia piisaa siellä,ei vaan jälkikasvulla,vaan äidilläkin ;) mulla jumittaa,en tuijota puntaria,mut sais toi pelastus rengas tosta kadota ;)

    VastaaPoista