perjantai 11. syyskuuta 2015

Heitettyä vettä ei takaisin saa...

Että antaa mennä sitten ja laitan vielä ämpärinkin sinne samaan lentoon.

Tässä meinaan tuntee itsensä ihan rikolliseksi, kun työllistää ihmisiä (kun lukee ihmisten kommentteja ja "tietämystään" asioista). Voin kertoa sellaista faktaa, että minun ei olisi mikään pakko olla työnantaja. Voisin olla ihan vain yrittäjä ja puuhastella puuhiani pienemmässä mittakaavassa, jolloin yhtään ulkopuolista ei työllistettäisi. Ei yhtään. Yritykseni pyörisi aivan samalla määrällä jättisuurta tilipussiani täytellen (vitsi, jos ET ymmärtänyt) niissäkin olosuhteissa. Muiden ihmisten työllistäminen pyörittää siitä tulevaa tuottoa niiden muiden ihmisten työllistämiseen. Eikä minun ole mikään pakko.

Joskus yrittäminen on kuitenkin työllistävä teko ihan sen vuoksi että sitä ajattelee muita ihmisiä. Haluaa yhteisölleen jotakin hyödyllistä, haluaa olla mukana edes yhden ihmisen elämässä positiivisella vaikutuksella vaikka ei siitä hyötyisi itse millään tavoin.

Nämä viimeaikaiset asenteiden ilmitulot, jotka tulevat suomalaisten työtä tekevien ihmisten suista, on saanut minut todella ajattelemaan. Ei minun ole pakko olla työllistäjä, veronmaksajien osuus siinä vaan sitten vähenee, että voitte varmaan kuvitella että joltakin sekin vaje sitten taas jollakin tapaa takaisin otetaan, mutta eipä ole minun asiani olla asiaa korjaamassa.

Ja jos minulta kysytään ja on kysyttykin, niin mieluummin minä antaisin tukia kotimaiselle maanviljelykselle ja maidontuotannolle niin paljon, että ne sitä järkyttävän raskasta työtä tekevät  puurtajat saisivat vähintään sen mitä heille kuuluukin ja mieluummin vielä enemmänkin, ja ottaisin suomalaisten sairaanhoitajien  tilalle (joille työ nähtävästi ei todellakaan kelpaa ja joista osa lukemani perusteella ei sitä halua edes tehdä oikein, koska ovat valmiita sanojensa mukaan vaarantamaan vakavasti sairaiden henkiäkin menemällä sairastuneina töihin)  pätevää tehokasta ulkomaista työvoimaa, joka meitä kyllä mielellään vastaisuudessa hoitaa, kun ei kantaväestölle työ kelpaa.

Että lakkoon ryhtyessään kannattaa muistaa kuinka onnekas on, että on työpaikka mistä lakkoilla.



12 kommenttia:

  1. Just nih. <3 <3 <3 <3 ja vielä pari tsemppi <3 <3 <3 !!!!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kitta, sä aina jaksat olla niin tukeva :D :D :D hahhhah, siis juunou!

      Poista
    2. Hahahhaa :D :D :D Nimenomaan!! *tirsk*

      Poista
  2. Niin totta taas. Itse olen työpaikalla kitisijöille sanonut että voit ihan vapaasti alkaa yrittäjäksi kun se kerran sellainen kultakaivos on. Olen siis itse palkollinen mutta ollut tilitoimistossa töissä ja mieheni on sivutoiminen yrittäjä joten tiedän varsin hyvin siltä toiseltakin puolelta asioista. Itsekin mietiskelen yrittämistä mutta nimenomaan vain itseni työllistävää homma kunhan lapset vähän kasvavat. En uskaltaisi ottaa riskiä huonosta työntekijästä. Monelle palkansaajalle työnantaja tuntuu olevan riistäjä ja orjapiiskuri jne. vaikka itse antaisi vain "peruspanoksen" työnantajalle jos edes sitäkään. Silti harva edes tajuaa miten paljon se työntekijä maksaa työnantajalle kaikkinensa ja jos sattuu saamaan jotain asennevammaista ja laiskaa porukkaa niin kyllähän se veetuttaa. Kun taas hyville työntekijöille maksaa taas mielelläänkin jos vain pystyy. Tästä aiheesta voisin paasata loputtomiin mut jätetäänpä se toiseen kertaa.

    Myös tuossa maatalosuasiassa olen samoilla linjoilla. Mielelläni maksaisin enemmän siitä maidosta ym. jos vain tietäisin että se menisi oikeasti sille raskaan työntekijälle eikä esim. Valion paperinpyörittäjille. En jaksa ymmärtää maataloustukien kadehtimista. Sinnekin voisi moni mennä kokeilemaan kun niskassa on hirveät velat, eläimet sairastaa ja sää pilaa sadon sekä byrokratia ja alati muuttuvat säännökset vaativat jatkuvia investointeja ja venymistä.

    Mahtava kun kirjoitat niin suoraan etkä sorru kalastelemaan lukijoiden suosiota niinkuin monet muut bloggarit.

    t. Ansku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Melkein itku tuli tästä kommentistasi, siis positiivisessa mielessä :) Tuo mitä yrittämisestä puhuit tuossa alkuun oli juuri kuin oman pääni sisältöä, en voisi enempää allekirjoittaa. Samoin kyllä loputkin tekstistäsi :) Hyvää viikonloppua!

      Poista
  3. Onhan näillä asioilla niin kaksi puolta. Ja se tilanne siellä pienen tai keskisuuren yrityksen johdossa on monesti ihan toisennäköinen (ja se viivan alle jäävä raha käytetään ihan toisella tavalla) kuin suuryrityksen kohdalla, joissa valitettavasti vain osakkeenomistajien saamat osingot kasvaa, eikä lisää porukkaa todellakaan palkata...

    Aina on (teitä) vastuullisia yrittäjiä, kuten on niitä toisiakin, ison porukkaan mahtuu kaikenlaista, puhuttiinpa sitten yrittäjistä, työntekijöistä tai vaikkapa kantasuomalaisista ja maahanmuuttajista. emt.

    Mulla on ehkä paha tapa peräänkuuluttaa sitä yritysten yhteiskuntavastuuta ja velvollisuuttakin huolehtia työntekijöistään. Samalla kuitenkin huutelen sinne työntekijäpuolelle ihan sitä samaa, nenä pois omasta navasta, vanha sanonta kuuluu edelleen, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Ihan siinä omassa pienessäkin piirissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä juuri. Ikävään sävyyn kyllä varsinkin hoitajat nyt ammattikuntansa lokaavat, kurja juttu.

      Poista
  4. tsemppiä! arvostan yrittäjän työtä,ei mulla muuta :D

    VastaaPoista
  5. Musta on myös hienoa, että kirjoitat avoimesti siitä mitä ajattelet. Tosi moni muu olisi samoissa kengissä ehkä päätynyt pehmentelemään tai pyörtämään ajatuksensa, jotta lukijoiden tunteet eivät kuumenisi. Musta tosin se tunteiden kuumeneminenkin on hyvä juttu, jos se ei silti estä kuuntelemista ja avoimuutta.

    Musta on jotenkin omituista, miten monesti lähdetään puhumaan siitä ettei esimerkiksi työnantajalla/yrittäjällä ole tietämystä työntekijän puolesta. Kun sitä kuitenkin varsin usein löytyy.

    Mua jollain tavalla myös mietityttää (ja ehkä vähän naurattaa) se kohu, minkä eräs Facebook- ryhmä on nostattanut. Se on se "Töissä myös pe 18.9. ja ylpeä siitä" tai jotain vastaavaa. Aika vankkoja ja kärkkäitä mielipiteitä löytyy laidasta laitaan. Toki ei niin etteikö niitä saisi olla, kyllähän tää tietysti on asia, joka puhuttaa... Mutta tavallaan sitten leimataan ne, jotka ei lakkoon ryhdy, jonkinlaisiksi. On asioita, joiden puolesta kannattaa lakkoilla ja sitten on asioita, jotka ehkä voisi saavuttaa muilla keinoin. Tää nyt ehkä kuuluu jälkimmäiseen kategoriaan.

    Ihmisten kommentointi tuosta sairaana töihinmenosta on ollut myös mun kohdalla tyrmistystä aiheuttanut asia. Moni kertoo työskentelevänsä vanhusten tai lasten kanssa ja lisää loppuun, että menevät sairaana töihin, tarttukoot taudit, syyttäkööt päättäjiä sitten. Monttu auki mä olen miettinyt, että ihanko oikeasti? Ihanko todella nämä ihmiset on valmiita sairastuttamaan just nämä vastustuskyvyltään heikommat? Eiköhän terveydenhoitoalalla ole selkeä säännöstökin sairaana töihin tulolle, meillä ainakin hiljattain oli puhetta hygieniasta ja siitä, että jatkossa on entistä tarkemmin mietittävä, onko viisaampaa sairastaa pahemmat flunssat kotona vaikkei kuumetta olisikaan, vai onko työkyky ja terveydentila oikeasti sellainen ettei aseta muita alttiiksi.

    Mutta niin. Oikeastaan voisin tiivistää tämän hyvin lyhykäisesti sanomalla, että samaa mieltä. Enpähän enempää nyt paasaa tässä ja vie tilaa muilta kommentoijilta :D Jotenkin tässä vaan ei osaa muuta kuin paasata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Janni ja kiitos kauniista sanoistasi :) Mun tarkoitus onkin olla hyvin rehellinen myös mielipiteideni ilmaisussa, koska joudun luultavasti täällä pienillä kylillä kuitenkin niistä kertomaan ja niiden tuomiin ajatuksiin vastaamaan, joten alusta asti on linja pidettävä tiiviinä niin sanotusti :D Ja siis mitä, mä en ole kato mistään tuollaisista ryhmistä edes kuullut, mulle riittää ihan pelkät lehtien nettisivutkin jo tuottamaan päänsärkyä ja kummastusta! Joo siis mun mielestä kaikenlainen äärimmäisyyksiin meneminen ON arveluttavaa, oli niin sanotusti kumpaa (tai mitä) mieltä vaan mistäkin asiasta. Onhan se hyvä seistä omien mielipiteidensä ja arvojensa takana, mutta jos se menee yli, niin huhhuh. Silloin se osuu omaan nilkkaan kyllä. Kuten juuri tämä hoitajien "menen sairaana töihin" - uhkailu. Siksipä sanonkin niitä ammattitaidottomiksi, koska ammattitaitoa ON myös tietää miten sen työn hoitaa asiakkaalle (potilaalle) parhaalla mahdollisella tavalla. Ja se on taatusti jokaisessa koulutuksessa opetettu, että jos sitä ei noudata niin hölmöhän sellainen on, edes uhkaillessaan.

      Lakkoilu on jännä asia kyllä, koska en näe syytä ihan heti silmieni edessä, miksi ryhtyisin lakkoon. Koitan vaikuttaa asioihin muulla tavalla :)

      Olipa sulla kivan pohdiskeleva kommentti taas, kiitos siitä, vaikka ainahan sulla on!

      Poista
    2. Kyllä, ammattitaitoa hyvinkin. Mä en tietenkään tiedä, mitä asioita käydään läpi esimerkiksi sairaanhoitajien tai terveydenhoitajien koulutuksessa, mutta tässä viimeisen kuukauden aikana mulle on valjennut että ainakin lähihoitajan ammattitaitovaatimuksiin kuuluu nämä terveyteen ja turvallisuuteen ja toimintakykyyn liittyvät asiat, joista yksi on juuri tuo vastuu omasta terveydestä ja sen mahdollisista vaaratekijöistä asiakkaille/potilaille. Näin lonkalta uskaltaisin väittää, että samoin korkeamman koulun käyneillä hoitajilla, joten olet jälleen kerran niiiin oikeassa.

      Poista