torstai 2. heinäkuuta 2015

Mitäs ihania päiviä täällä oikein on vietelty

Niin autuas kuin voi olla poika ketsuppinenänä. Ulkonasyönti on vaan niin ihanaa! Ei tarvita mitään yksinään keittiössä höyryämistä, vaan ollaan kaikki yhdessä pihalla ja katetaan pöytää ja valmistellaan ruokaa. Ja syödään!
Kesäasu tänään. On muuten miehen hankkima jostain työmatkansa varrelta jo monta vuotta sitten. Ihana mun mielestä (väljä ja löyhyävä) ja käytännöllinen (ei näy mikään valtakunnan tahra tosta kuosista kovinkaan kauaks).
Lounasaika on liukuva käsite näin kesällä: toiset vasta heräilee kun eräät meistä jo lämmittää ateriaa itselleen.

 Onks tää se taivaan merkki mistä aina puhutaan...? Tiiättekö : mää näytän sulle kyllä taivaan merkit! No mää näytän nyt sulle. Aika hiano!

Koree oli kuutamo auringonlaskussa eilen <3


 Tytär lähti Englantiin ja me syötiin lähtijäispizzaa koko ilta! Oli kyllä nannaa vaikka kuva onkin jotensakin aneeminen etten sanoisi ehh.
 Tää on ihan hulvaton veikko. Haki pipon ja söi legojäätelöä sitten muka siinä. Mun muruni!
Epätoivoinen yritys ottaa kuva loruhetkestä kaksivuotias sylissä!

Nymmeillä haisee mäntysuopa pihalla nenään, pesin kesän ekan mattoni nääs *tuokaa reippausmitali tänne vaan suosiolla *. Istun muuten paraikaa puutarhatuolissa ja teen tätä kännykällä, sen on näköistäkin sanoo siellä just joku huumorveikko! Niin onkin! Naattikaa etelleen keleistä ja itteistänne :)

5 kommenttia:

  1. Oltaiskohan me kamut jos tunnettais?
    Mitä toi perunahullu tarkoittaa?
    Ja jos mä hommaisin passit, siinä kävis just noin.
    Mutta marttaileen en enää rupee. Liian huonot unet johtaa liian marttyyriin emäntään.
    Ja se blogi'yhteistyö', kuuntelin kauhuissani kun teinini katsoi jotain vlogaajaa: sit mä ostin tän, sit tän, sit tän. Miten helve.. Tyhjäpäistä hommaa lapseni katsoo. Ja kiukuttelee päivät päästään miks meillä ei oo mitään...
    Kun meillä ostetaan kun tarvitaan. Eikä mennä ostaan vaan jotain. Jotain. Saakeli. Palaako kellään muulla hermot siihen ett'saanks mä jotain?'
    Mitä? Mummojen alushousut? Lattiavahaa? Pussilakanan? Maksamakkaran? Pitkät kalsarit?
    Ei hitsivie, mä en suostu vaan ostaan jotain.
    Mä ostan kun on tarve. Mutta saamme jo hermokohtauksen (mä saan) ovella kun kersat vinkuu kauppaan mennessä saanks mä jotain.
    Ja sit ne katselee kaikenmaailman nettihommia missä sitä jotain vaan saa koko ajan.
    Mitä enemmän tavaraa, mitä enemmän omistat, sitä pahemmin on asiat. Miettikääpäs hetki, ennenkuin tuomitsette.
    Ja sit seuraavaan kohtaan..
    Tuo että ne kasvaa kasvattamattakin, on lohduttanut mua enemmän kuin kuin mikään opus viime aikoina. Kiitos siitä!!
    Tyrvis tässä samalla kun laittaa erästä nukkumaan, kirjoittelee yhdellä kädellä näitä kirjoitusvirheitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis hellurei, me tod oltaisiin kamuja jos tunnettais! Tasan oltaisiin! Koska kerta. Ei tarvi sanoa kuin sananpuolikas, niin toinen toteaa "nii-i". :D Sanoitko marttailusta että enää...? Kerrohan heti, mitä se meinas, ootko sä ollut siis martta?! *silmät kiiluu ihastuksesta hällä*

      Mutta ei sulla vois käydä passijutussa noin, koska mulle jo kävi. Sulle kävis varmaan joku ihan muu tenkkapoo, ehkäpä se aikalukittu kaappi sulkis koko kiskan tai jotain :D Hope not, hyvin ne menee, on meillä siis JOSKUS jopa mennyt.

      Perunahullu on vähän kuin hevoshullu, kato. Tykkää niistä kaikenmoisina, puhuu niistä, keräilee niitä (vatsaansa), tekee kaikkea niiden kans ja sillailla, elää niistä.... Joo, jos nyt sanoit että toihan on hullu - niin niinhän mä just sanoinkin :D Just tänään mun lautasella on täydellisen keltainen pottu ja mä katselin sitä pitkään ennen kuin nautiskelin menemään. Se oli ihana!

      Apua siis mä sain vatsankouristuksen kun pidätin naurua jossain siinä mummoalkkareiden ja maksamakkaran kohilla..... apua!! (ja siis pittee olla nauramati kun ukko jo nukkuu kun ajeli yöllä sinne lentokentälle ja takasin....). Joo meillä ei onneks ole tota (kopkopkop) "jonkun" ostamista, koska meillä ei täällä ole mitään! Kaupoissa ei ole mitään myytävänä, kun ei oikein ole kauppojakaan :D Viva la maalaisjunttikylä! ja sitten kun joskus mennään junalla isolle kirkolle alennusmyynneille, niin siellä on aina tuhat muutakin ja neidit ei kestä :D Aahh hah, mä oon niin ovela niin ovela .... mutta on nekin puhuneet että vlogaajat kuvaa kaikki ostoksensa ja esittelee niitä sitten ja himputtavat muita niitä osteleen kans.

      Mä en osta aina ees silloin vaik olis tarvekin, kituutan vaan ja harkitten ja kun vihdoin teen päätöksen niin arvaa kun ei semmottii enää ees myydä :D Niin story of my life!

      Hyvä jos lohdutti, koska mä oikeesti ajattelen että jos joku ees yhden toivonkipinän omaan elämäänsä sais täältä, ees siks että aattelee ettei ikinä noin eeh heh, niin sitten mun sepustus ja elämän yrjö ei ole ollut turhaa. Ehh. Ketä sä siellä nukutat oikein, jotakin kukkumattiako? <3

      Poista
  2. sama meininki täällä,ekat alkaa ruokaa lämmittelemään/tekemään itelleen,ku viimeset nousee vasta aamu-kahville :D mutta ei se haittaa (2v.n sanoin),kesällä ei niin väliä,kunhan vaan muistaa joku ne sotkut sit siivota...mäki oon miettiny muuuten marttailua,huom.vasta miettiny :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin näin, ei se haittaa <3 Se on parasta kesässä kun voi välillä vähän muutella rutiineita. Oi marttailu on ihan vienyt mun sydämeni!

      Poista
  3. Hauskoja kuvia! <3 Toi rutiinihomma on vähän kakspiippuinen juttu (ainaki meillä): jos niitä ei oo, homma niin sanotusti kosahtaa välillä siihen, ku niitä ei oo, ja jos niitä on, elämä, loma on yhtä arkea... välillä mennään joka päivä samalla kaavalla, välillä muutellaan. Mukavaa päivää!

    VastaaPoista