perjantai 5. kesäkuuta 2015

Yrittänyttä ei laiteta

No ei laiteta, todellakaan, mihinkään. Eikä edes lasketa, paitsi silloin kun puhutaan riistäjistä ja kyykyttäjistä niin kaikkien huulilla ja sielunsilmissä seisoo automaattisesti se yrittäjän hikinen naama. Ajatellaan, että siellä se hiki hatussa miettii taas uusia kierouksia muiden ihmisten päänmenoksi. Jotenkin se kuitenkin tienaa aina kaikkia muita enemmän ja jotenkin se kuitenkin aina haluaa muille vaan pelkkää pahaa ja huonoa.

Jos ei ole kelleen tullut mieleen, niin
-Yrittäjäksi ryhtyminen maksaa aina rahaa. Rahaa, joka siis menee ennen kuin mitään on tullut mistään. Mistäs sä sen tempaiset? Säästöistä? Lainaamalla? Ja minkä ihmeen takia haluat ottaa lainaa sitä varten, että saisit maksaa veroja ja tehdä töitä? Ooksää hullu vai mikä sää oot?! Ja millä olit ajatellut sen lainan maksaa takaisin? Palkallas vai *maailman suurinta naurua*?

-Yrittäjällä on olemassa sellaisia kuluja eli maksuja, jotka täytyy maksaa siitä huolimatta onko saanut mitään aikaiseksi eli myydyksi eli tuotoksi. Eli jos on hiljaisempia aikoja, niin mistäs sä sen rahan sinne kassaan silloin teet niitä kuluja varten? Otaksää taas pankista lainaa (et kyllä edes saisi) vai mitä olit ajatellut? Säästöjä sulla ei todellakaan ole (enää). Jos oot oppinut syömään pienesti ja oot opettanut jälkikasvusikin siihen, niin omasta palkasta (jos sä olet sellaista pystynyt itselles maksamaan edes) on pakko antaa mennä. Ja kyllä se perhekin siihen äkkiä tottuu, että nyt tyhjennetään pakastinta ja syödään viime-tai sitäedellis-vuotiset jotkut jäädytetyt pakkaukset pois, vaikka kukaan ei ollutkaan enää varma oliko se sittenkin se koiraa varten pakastettu ihranköntsä vai Irma-tädin leipoma muikkukukko.

-Yrittäjän palkansaanti on täysin riippuvainen ihan kaikesta yrityksen toimintaan liittyvästä ja vaikka se palkka olis sun tililläskin, niin ei se silti ole välttämättä sun omassa käytettävissä noin vaan. Mieti nyt: jos se on susta kiinni onks sulla ensviikollakin sähköt siellä työpaikallas, niin mitäs veikkaat, maksatko siitä omistas vai annatko mennä? Yrittäjällä on aina saatanan suuri pieni pelko ja varaus omassa persuuksessa, että miten nää suhdanteet tästä menee!

-Yrittäjän täytyy maksaa aina työntekijöiden palkat, vaikka tuottoa ei olisikaan tullut. He ovat työnsä tehneet ja palkkansa ansainneet. Yrittäjäkin on työnsä tehnyt ja palkkansa ansainnut jonkun kaavan mukaan, mutta todellisuudessa se nyt vaan ei mene niin. Minun yrittäjähistoriassani palkattomuus lasketaan vuosissa.

-Yrittäjä palkkaa työvoimaa, koska hänellä on töitä joita ei ehdi/osaa/pysty tekemään itse. Työntekijä tuo näin oman työvoimansa paikalle ja saa siitä korvauksen. Mitäs jos työntekijä sairastuu ja ei tuo siis työpanostaan työpaikalle? Jos tekijä kuitenkin tarvitaan, pitää palkata sijainen. Joka tuo työpanoksensa työpaikalle ja saa näin siitä korvauksen. Yrittäjä maksaa siis sekä työn tehneelle että työn tekemättömälle! Tää vaatii taas sitä kassaa ja niitä samoja kysymyksiä, mistä sinne saatais rahaa, ei ole enää yrittäjällä mistä ottaa.

-Yrttäjän täytyy hinnoittelussaan ottaa huomioon jo etukäteen kaikki ylläoleva (ja paljon muuta). Että siellä kassassa olisi rahaa kaikkiin kuluihin jokaisessa tilanteessa ja niihinkin tilanteisiin jotka eivät ole vielä tapahtuneet. Ymmärrätkö nyt miksi suomalainen työ on sen hintaista kuin on? Ei ne ole kenenkään kieroutuneesta päästä kotoisin, niihin on ihan perustelunsa.

-Yrittäjä kantaa työasioita mukanaan aina, kotona ollessa mietitään onko kaikki  taas tänä herran päivänä tehneet hommansa sujuvasti, vai onko joku hankaluus joka täytyisi vielä ennen seuraavaa päivää ratkaista. Miettii kuormittuuko työntekijät nyt ihan liikaa, kun on ollut paljon sairasteluita ja toisaalta sijaisia ei ole ollut mahdollista palkata, jolloin muiden tehtäväksi on jäänyt paikata poissaolleet. Miettii työntekijöiden kotisuhteita ja perheitä, onko sinne kotiin mennyt umpiväsynyt ihminen joka ei jaksa/pysty/ehdi/kykene nauttia ollenkaan vapaa-ajastaan, joka kuitenkin olisi tuiki tärkeä työssäjaksamisenkin kannalta. Yrittäjälle paras työntekijä on kaikinpuolin hyvinvoiva työntekijä.

-Yrittäjä ei saa itselleen sijaista miettimään yrityksen seuraavaa kuukautta tai vuotta (tai viikkoa tai päivää) vaikka olisi lomalla, sairaana, kypsiintynyt, väsynyt, kyllästynyt, antanut kaikkensa, takki tyhjänä.

-Yrittäjä joutuu maksamaan lähes kaksinkertaisesti palkan verran kassastaan, niitä työntekijän palkkaamiseen määriteltyjä erilaisia kuluja. Usko pois, se yrittäjä antaisi sen koko rahan työntekijälle paljon mieluummin! Politiikassa puhutaan usein työnantajamaksuista, monikohan työntekijä ymmärtää, että auttamalla yrittäjää auttaa itseäänkin? Yrittäjien elämisen helpottaminen helpottaa aina työntekijänkin elämää. Tähän kohtaan heitettiin ilmaan muuten se työnantajien kela-maksun takaisin palauttaminen. Että yrittäjä maksaisi sieltä kassasta vielä enemmän rahaa valtiolle palkkaamansa työntekijän palkkasumman mukaan. Hyödyttäisikö se mielestäsi työntekijän asemaa?

-Yrittäjän pitäisi itse pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan, jotta jaksaisi miettiä kaikkien muidenkin hyvinvoinnit, vaikka oikeasti se työasioiden ajattelu ei lakkaa ikinä, sen kanssa on vaan opittava elämään tai pää sanoo yhteistyösopimuksensa irti. Annan kyllä isot aplodit jokaiselle yrittäjälle, joka oikeasti ottaa irtioton ja lähtee jonnekin kaukaiselle saarelle tai umpierämaahan tai jonnekin - siis jonnekin mihin kännykät ja sähköpostit eivät kuulu, koska ainoastaan sillätavalla sitä nollausta pystyy tekemään. Yrittäjällä on ihan samalla tavalla myös oikeus ja velvollisuus huolehtia perheestään. Siinä ei aina ole kelloon katsominen siis. Keskellä viikkoa voi hellitä hetki lapsen kanssa kauppareissulle tai kevätnäytökseen tai pyöräretkelle, silloin kun joku muu on vielä töissänsä. Yrittäjällä on tämä kadehdittu vapaus määritellä itse omat työaikansa! Se otetaan sitten takaisin joko viikonloppuna tai tottumaton ottaa yön tunneista. Haastavaksi asian tekee, että luultavasti sillä yrittäjällä on jo muutenkin niitä töitä iltamyöhään ja viikonloppuisin. Että kiireeksi pistää!

Ihan pikkasen siis joskus ärsyttää, kun joku lausahtaa
-Yrittäjän on hyvä puhua, duunari sen työn tekee ja ei saa mitään palkaksi edes
-Yrittäjä ei tee mitään näkyvää jonkun päivän aikana ja saa silti siitäkin palkkaa
-Yrittäjä vaatii työntekijöiltä tiettyä tuntimäärää vaikka ne itse käy kotona kesken päivän huilaamassa
-Yrittäjä lomailee aina jossain ihanassa paikassa jonne työntekijällä ei ole koskaan varaa mennä
-Yrittäjä lomauttaa työntekijöitä koska ei ole tehnyt itse yhtään mitään oikein
-Yrittäjä ei ymmärrä, kuinka kamalaa on tehdä viikonlopputöitä tai yötöitä eikä varsinkaan haluaisi maksaa niistä moninkertaista palkkaa kellekään

Me kaikki ollaan ihan samanlaisia ihmisiä, meillä on vaan eri tehtävät tässä elämässä. Yrittäjyys on vapaaehtoista, mutta niin on sen työn tekeminenkin. Jos sitä tekee elääkseen, niin sitähän se yrittäjäkin tekee - ja vielä muidenkin elääkseen. Kaikkien ei kuulu eikä tarvitse olla vastuussa tai järjestämässä, mutta ne jotka sitä on, puhuvat yleensä aika viisaita. Ei yrittäjänkään tarvitse omaa työpanostaan ilmaiseksi antaa, yrittäjäkin on oikeutettu korvaukseen työstään. Ja siinä ei ole mitään pahaa - sitähän työntekijäkin tekee! Miksi siis vain toinen meistä olisi jotenkin rahanahne, kun ihan sama asia mielessä sillä työntekijälläkin on: tienata rahaa elämiseen. Jotkut tosin ovat kuulemma eläneet pyhällähengellä, joten sopiihan sitäkin jokaisen halukkaan yrittää!

Kun nyt vaan muistaisivat, että yrittäjä on se joka sen ostovoiman mahdollistaa. Miksi yrittäjät pitäisi siis lintata betoninpintaan? Ei kukaan palkkaa yhtään ketään ilman että saa edes omiaan takaisin. Mitäs sitten tapahtuisi? Yritykset katoaisivat ja olisimme kaikki yhdessä siellä työnhakujonossa julkisen sektorin puolelle? Riittäisikö siellä töitä meille kaikille? Mistä valtio sen palkkarahan ottaisi -tai siis keneltä?

Yritetään siis, yhdessä.

P.s. Työnantajan ominaisuudessa saan olla todella iloinen ilmoittaessani suuren ylpeyteni omiin työntekijöihini. He ovat arvokkainta pääomaa yritykselle ja jokainen heistä voi olla ylpeä omasta panoksestaan Suomen teollisuuteen ja tämän paikkakunnan tälle yrittäjälle. Kiitos!








6 kommenttia:

  1. Yrittäjän tyttärenä ymmärrän purkautumisesi loistavasti :) (Eikä tuo hallinnon koulutuskaan haittaa ymmärrykselle tee). Sattuneesta syystä mä en ikinä koskaan aio ruveta yrittäjäksi. Jäänyt muksuvuosista traumoja.

    Monesti tässä miettinyt, että kuinka saataisiin työntekijäpuolelle ymmärrys yrittäjänä olemisen, yrityksen, riskeistä tai toiminnasta yleensäkään. Ja toisaalta yrityspuolelle ymmärrystä siitä, että työntekijä todella antaa aikaansa rahaa vastaan. Ei helposti tunnu menevän jakeluun kaikille ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, en mäkään ennen ymmärtänyt yrittäjiksi ryhtyneitä -päinvastoin, ajattelin että ne on oikeasti jotenkin maailmankuvaltaan vääristyneitä kun suosiolla moiseen ryhtyvät. Nyt en muusta tiedä ja olen niin sinut yrittäjyyden kans kuin voi olla. Koitan pitää mielessä kuinka huijea mahdollisuus se on,sen sijaan että kokoajan ajattelisin kauhukuvia kaikesta mahdollisesta :D Yhteinen ymmärrys loisi varmasti parempaa henkeä -ja sitä mukaa varmasti onnistumisia ja menestystä kaikille (ja menestyksellä tarkoitan suunnitelmuen onnistumisia kaikin puolin, elämissämme) <3

      Poista
    2. Mä ymmärrän hyvin yrittäjäksi ryhtyviä, ja tavallaan olisi idea ja osaaminenkin siihen... muttamutta. Mun vanhemmat ei ikinä ehtineet olla kotona, yrittäjän sosiaaliturva on syvältä ja perheenjäsenen vielä syvemmältä, ja rahaa tosiaan kysytään homman alkuun saamiseksi. Ei onnistu. Idea kuitenkn elää ja saas nähdä mitä siitä tulee ajan kanssa :)

      Poista
  2. nostan hattua jokaiselle yrittäjälle ja olen itse hiljaa <3 byrokraattisten mutkien ja kommervenkkien takia en yrittäjäksi aio ryhtyä,vaikka joskus sellaiseen kiinnostusta oliskin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muista Suvi että Yrityspalvelut ja Suomen yrittäjät mielestäni ainakin auttavat ja opastavat asioissa ,vaikka olisi vain pelkästään kiinnostunutkin asioista. <3

      Poista
  3. Tässä on taas miettimistä <3 Samaa mieltä pitkälti taas kerran... Minä kans luulen et jätän yrityksen perustamiset muille osaajille, vaikka joskus sitä aina tätäkin työllistymisvaihtoehtoa miettii. Tsemppiä teille!

    VastaaPoista