keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Yksinkertainen elämäni

-Herään aamulla ja oikeasti olen kiitollinen, että saan olla olemassa. Ei mitään sanahelinää, vaan ihan silkkaa todellisuutta. En haluaisin olla kuollut, en haluaisi jäädä tästä paitsi. Tämä on rakkauteni.

-Syön vain hyvää ruokaa, siis aineita jotka maistuvat minun suussani hyvälle. Se ei tarkoita todellakaan hanhenmaksaa tai sen kavereita, vaan että oikeasti nautin siitä mitä suuhuni laitan. En syö pelkästään tankatakseni energioita, vaan myös siksi. Mutta sen on oltava myös maukasta. Joskus se tarkoittaa niinkin yksinkertaista, kuin ruisleipäpalan jättämistä pöydälle kopristumaan.  Kuinka hyvää se onkaan vähän kuivahtaneena! Talking about elämän pienet nautinnot...

-Ulkoilen, koska uskon sen hyvää tekevään vaikutukseen ihmiselle. Katselen kauniita asioita luonnossa ja kuuntelen sen ääniä. Haistan vuodenaikojen tuoksun. Vesisateen pisara iholla tuntuu ihan erilaiselta kuin suihkuveden pisara iholla.

-Katson ihmisiä silmiin, koitan jokaiselle viestittää jotakin ystävällistä edes sekunnin verran sillä katseella. Pahimmassa ääliössäkin on se kiva tyyppi sisällä, joka tuntee ja miettii. Ei ole multa pois koittaa olla inhimillinen pilkahdus sellaisen päivässä.

-Teen jotakin jolla on merkitystä.

-Olen tiedonnälkäinen, pienennän maailman tutkailemalla sitä, ihmistän ihmiset myös toiselta puolen palloa. We are the world.

Yksinkertaisen helppoa? Joskus!

3 kommenttia: