torstai 12. maaliskuuta 2015

Eilen oli minunkin loppuelämäni ensimmäinen päivä (kuten on muuten tänäänkin) , joten siksi kuvia

 Look at this, hei porukat! Mulla on kestotiskirätti! Aivan sikamakee, mä rakastan tota raikkaan sinistä ja arvatkaas mitä, tää on mun ihka eka kestorättini. Mä oon tästä tosi iloinen, koska oon näitä kateus mielessä katteluut muiden kuvissa, saamatta mitään kuitenkaan aikaiseksi. Kiitos tästä ihanuudesta kuuluu Sisustustikkaat-blogin ihanalle bloggaajalle, joka mua näin ilahdutti. Kiitos <3

 Tässä ehkä maailman iloisin leipuri! Kotiäitiyden ehdottomasti parhaimpia puolia on, kun voi mennä tilanteen mukaan ja tää tilanne vaati omenapiirakkaa! Poikanen osas hienosti tehdä melkein kokonaan sen itse, minä hoidin rasvan sulatuksen ja omenoiden kuorimiset - ja ne uunihommat. Mun rakas!

 Tässä on sitten lopputulos ja oli kuulkaa hyvää! Koululaisten neniin haisi jo ovella hyvä haisu ja kyllähän se väkisinkin vetää viisarit positiivisuuden puolelle, kun saa tälläistä herkkua vedellä napaansa...

 Kyllä meillä eilen joku leikkikin...as you can see...

 Ja tehtiin kalakeittoa, niin hyvää kun laittaa kunnon köntit Koskenlaskija-sulatejuustoa sekaan!


 Eilinen asu (hahaa, huomaatteko, näin sitä postaillaan asukuvia! eeeh hehhhehheh) mätsäs tiskirättiin täyrellisesti!

 Kaikki maailman kuunasennot oli iltapäivällä kohillaan ja mähän lähdin lenkille tän tenavan kans, kun mies hääräs pihahommissa ja muut sotki polkupyörillä elämänsä innolla. Ilma oli yhtäaikaa sekä kaunis että kylmä, suojaisissa paikoissa oli hiki, mutta kuten kuvasta näkyy, niin aukeeta meillä täällä joenvarrella piisaa..... (onneksi sitä osaa pukeutua, kun on täällä vuosia tallustellut)

 Ekat! En poiminut, vaan jätin ilahduttaan muitakin ojanpielen kulkijoita :)

 Kotipihassa jatkoin haravan kans, kun juniorikin nukkui sikeitä ja intoa piisasi. RAKASTAN haravoimista!

 Mä olen tälläinen ekohippihörhö ja mulla on poikkeuksellisen tiivis kiintymyssuhde joihinkin pihamme puihin, kuten tähän kuuseen. 

 Joelta puhalsi senverran, että koiruudenkin karvat hulmusi! Mutta me maalaiset tykätään tuulesta tähän aikaan vuodesta, se meinaan kuivattaa kaiken sen kosteuden (eli kuran) maasta!

 Tää tuoli on ootellut viimevuodesta tässä kohtaa, muistaakseni tää on ostettu yli kymmenen (viistoista?) vuotta sitten (koska asuttiin vielä meidän vanhassa talossa) ja ihan jollain tyyliin viidellä MARKALLA. Kaiken se kestää, kun on kerralla hyvin tehty!

 Ekohippihörhöys näkyy myös näin: kuvaan lehdetöntä puskaa. Mutta ole aikoinani valinnut tän kasvin, koska tässä on punaiset oksat. Tää on viirulaikkukanukka ja ei se ole mikään hullumpi lehdilläkään, mutta aivan ihana mun mielestä näin!

 Kun kirjoittaa blogia, niin sitä löytää itsensä aina tekemästä vähän kummallisia asioita muka ihan luonnollisina. Eilen illalla koin äärimmäisen tärkeäksi ottaa valot sammutettuani vielä kuvan siitä mitä kello oli kun mun silmälamput sammui. Aika aikaisin. Syynä oli elämäni IHAN ENSIMMÄINEN KAHVAKUULApuoltoistatuntinen, jossa olin vielä illalla. Kaiken sen lenkkeilyn (6km) ja haravoimisen jälkeen, miettikääs ny. Mutta kun oman kylän likka vetää tunteja, niin tässähän se mun tilaisuuteni oli ottaa taas se askel tunemattomaan ja kokeilla jotain uutta. Kuulailimme ulkona, kaupungin hiekkarannalla ja se oli aivan sairaan mahtavaa. Maisemat hiveli silmiä, joka ikinen kropan osa oli ihan hyytelöä, mutta mieli oli superhyvä ellei jopa paras! Ahh! Mutta seuraavaksi otan kyllä ekstratakin mukaani, koska nyt kun kävelin noin viiskytämetriä sellaisen puiston halki autolleni, niin aurinko oli laskenut ja kylmä iski luihin ja ytimiin. Sain heittää melkein koko ämpärillisen verran löylyä saunassa, että vilu lakkasi tuntumasta. Korvalehdet oli jo kyllä siitä kuumuudesta rullalla, mutta hyvin ne näyttää edelleen mukana roikkuvan, joten ei huolta sen puoleen.

 Tää aamu alkoi KuntoKaura-puurolla, pikkukattilallinen riittää meille kolmelle syöjälle. Tässä KuntoKaurassa on täysjyvää ja vehnänleseitä mukana jo valmiina. Keittoaika kolme minuuttia, eli ei mikään tuntikausien hauduteltava tämäkään, ihan mahdollisuuksien rajoissa vielä mulle, joka yleensä käytän sitä minuutin keitettävää puuroa!

 Tämän aamun asu, joo mä olen nykyään tämmönen bloggari joka kuvaa näitä päättömiä asukuvia ihan solkenaan! Huomionarvoista kuvassa on laastaroitu varvas. Ei , en pudottanut kahvakuulaa kintulleni, vaikka olis voinut kyllä kuvitella. Mä kävin yöllä juomassa vettä ja kuvittelin pärjääväni ilman valoja (kun jotain haikua tuli ulkoota ja kyllähän mää nyt reitin tiedän). Saakuta joku  polvenkorkuinen rekka oli parkkeerattu mun kulkutielleni! Pam ja eikun verta pitkin lattioita. No varvas olikin ehkä se kohta mihin ei vielä sattunut sen kahvakuulailun jäljiltä, että nyt se jakaantui sitten tasaisesti pitkin kroppaa sekin. No sattuuhan näitä :)

Puuro ja siinä sokeritonta mustikkakeittoa, ihan parasta. Tällä lähtee maailman paras päivä liikkelle! (ja kahvilla)

8 kommenttia:

  1. Mullakin on viirulaikkukanukka pihassa, mut mä valitsin sen lehtien takia, koska mä tykkään niistä kovin :D Ja arvaa kuka ehkä saattaa tehdä tänään omenapiirakkaa, jos löytyy ainekset? ;D ei tee yhtään mieli, eipä ees! Ihanaa päivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No on ne lehdet hienoja munkin mielestä :) ja jeeee, omppupiirakkamaniaa !!! Tehtiin piimä -sooda -tekniikalla niin saa kaikki aineet vaan sekottaa sekaisin :D ihanaa päivää sinnekin!

      Poista
  2. Ihania kotikuvia! Kelit on kyllä tosi hyvät ulkoilulle viime päivinä, tosin eilenkin kävi aikamoinen tuuli kun koiran kanssa lenkkeilin.
    On mukavaa, että on tuollaisia apulaisia touhuamassa keittiössä. Mulla ne nuoret miehet auttavat vain syönnissä. Ja itse olen tosi laiska touhuamaan. Mutta omppupiirakka olisi kyllä hyvää!
    Meillä on takapihan aitana tuollainen punaoksainen pensas, mutta en tiedä sen nimeä, kun taloyhtiössä oli puskat tullessamme valmiina. Pidän kovasti niiden oksien punaisuudesta. Ja haravointi on pihahommista parasta, ehdottomasti! Mökilläkin aina haravoin isot alueet yksin, kun tykkään siitä kovasti.
    Huomenna olenkin sitten Tallinnassa, joten hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Sari, mä ootan kauhulla aikaa kun noi pojat on niitä kaksmetrisiä syöjiä vaan :D Mukavaa Tallinnan matkaa, ai kun ihanaa! Mä olen kerran siellä käynyt melkein 20v sitteb , tarvis varmaan päivittää se kohde minunkin :) Have fun!!

      Poista
  3. Ihana kuulla että pidit rätin väristä. On minunkin lemppari. :) mahtavia arki kuvia. Ja voi että kun meilläkin näyttäisi jo tuolta. Huoh, lunta vielä pihassa eikä nurmikkoa näy.. :( metsän varjo puoli... Mutta Ihanaa ja aurinkoista kevättä sinulle!
    Ja kiitos kortista, kyllä ilahdutti! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on kyllä tosi keväistä, syreenipensaat isolla nupulla jo - kääk! Mutta metsä on ihana, olispa mullakin lähellä metsä ! :) ja kiitos itselles ,lämmittävää aurinkoa sinnekinpäin <3

      Poista
  4. ihanaa,parasta ja antoisaa arkea :D teillä jo kevätkin noin pitkällä,ei vaan meillä ...hanki-kelit ja pihassa kahlataan polvia myöten lumessa tai nilkkoja myöten kurassa :P
    puu/Luonto-hullu minäkin,onnen-pensas muuten kans tommonen puna-oksainen.Joka kukkii eka keltaiset kukat ja tekee vasta sitte lehdet ;)

    VastaaPoista
  5. Ai kauhee ku teil on keväistä?! Oo n täs viime päivät ihmetellyt ihmisten laittamia kuvia, että ihanko tosi tässä samaa maata ja kuukautta elellään. Meil on viel täys talavi! Ja luntaki tuli vielä pari päivää sitte. Nurmi ja asvaltti - tuntemattomia käsitteitä :D

    VastaaPoista