maanantai 2. helmikuuta 2015

Hyvää huomenta, helmikuu

Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy tällöin Etelä-Suomessa kun tyypillisesti tammikuun lopun suojasään jälkeen pakkanen taas äkkiä kiristyy


Minä ehdin suihkimaan lempipuuhaani helmikuun ensimmäisen päivän kunniaksi: ei ole kuulkaa koululiikunta jättänyt traumoja meikälikan kohdalle. Rakastan yli kaiken murtsikkaa, perinteistä hiihtelyä siis suomalaisessa luonnossa. Kaikkeist vähiten tykkään kyllä hiihdellä jotain rataa tai reittiä ympäri, jossa neonvalot häikii maiseman keinotekoisen väriseksi ja kaikki mitä näät on se rinki jota kierrät.


Mä hiihdän pitkin peltoja, pitkin metsiä, sielläkin missä latua ei ole. En osaa sanoin kuvailla sitä tunnetta, se vaan on niin hienoa, kun siellä missä jalan ei pääse niin sukset vie sua kelppeesti eteenpäin.

Vähän niinkuin elämässäkin (no jopas nyt on), hiihdellessä omia reittejään ja nimenomaan sen valmiiksi tehdyn reitin ulkopuolella, pääsee paikkoihin joista muuten ei pääsis nauttimaan. 

Lisää aamukahvia, äkkiä, ennenkuin hempeilen lisää jotain yhtä ontuvaa!

8 kommenttia:

  1. Ihanaa <3 Hempeile vaan lissää <3 (Hiihtämisestä en uskalla sanoa mitään ;D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, sano vaan! Kyllä mä tiedän että hiihtäminen on nottodo- listalla lähes kaikilla muilla :D ei oo tungosta ollut laduilla niinsanoakseni.... <3

      Poista
  2. Ihanaa! Nykyseltään en pääse kovin helposti pelloille suksimaan. Mutta lapsuudessa ja nuoruudessa tuli kyllä kovastikin suihkittua. Ja juurikin ilman latuja, termospullollinen kaakaota mukana ja äitin tekemät sämpylät matkassa!
    Ja anna tulla vaan aitoa asiaa ja tekstiä, hempeillen tai ei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, eväät on niin Se Juttu!! <3 Halit!

      Poista
  3. Mä olen hiihtänyt viimeksi ehkäpä kaksitoista vuotta sitten. Tätä lukiessa alkoi kuitenkin tehdä mieli ladulle - tai ylipäätänsä hiihtelemään ympäriinsä, riittäisihän noita peltoja ja metsiä täälläkin... Ehkäpä sinne potkinkin itseni vielä jossain vaiheessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, lähde ihmeessä! Mä suorastaan tirisin harmia viime talvena kun en päässyt hiihtämään ollenkaan, kun ei ollut sitä lunta. Yleensä mä kyllä olen joka talvi laittanut menemään :D Se on myös ihanan rauhallista, jos sitä yksin tekee ...... :D <3

      Poista
  4. voi ei,tahtos sun kans sinne luonnon helmaan hiihtämään ;) Mä ku oon niin surkee suksilla,etten uskalla lähtee umpi-hankeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä vartenhan mä olen olemassa, mie teen latua ja sie tuut perässä <3

      Poista